keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Kissakonttorilta hyvää päivää!

Konttorikissa



Terveisiä kissakonttorilta! Puuhastelut jatkuu ja Stam1na soi, täysillä. On kylttien maalausta ja tavaroien järjestelyä ja muuta puuhaa vielä ihan riittämiin.

Kaikki tavarat on roudattu mestoille, rojut järjestetty ja inventaario tehty. Puolet hyllytilasta on varattu kissapuodille ja toinen puoli klinikkatarpeille. Varastohuoneessa on korit, riepuja ja muuta sekalaista sälää.

On käyny jopa asiakkaita sekä lahjotusten tuojia. Oon myyny yhen kirppupannan ja yhen pussin kissojen herkkupaloja, vastaanottanu ison säkillisen kissaroinaa brittituristeilta sekä hiukan rahaakin on miulle tuotu. Kaupan eteen on asetettu kissoille vesi- ja ruokakuppi, ja tässä hengaakin kiitettävästi mirrejä, nytki tuossa retkottaa yks pallillinen kolli. Niin pitääkin, on hyvä jos lähitienoon kissat tuossa aikaa viettävät, koska kun lääkärit tulee saarelle ni nips naps lähtee värkit!


Löytövauva
Eilen olin jo kotona ku illalla soitettii että jostai kadunposkesta on löytyny muovipussi, missä oli saronkiin kääritty vastasyntyny kissanpentu. Perkele. Ei ku fillari alle, kissakonttorille, pikkurääpäle koriin ja kaahaus kotiin. Maitokorvikkeen pusaaminen ja tuttipullo ojoon ja sitä hommaa sitte 2-3 tunnin välein koko yö. Pieni rääpäle söi tosi hyvin, kakkas ja pissas ja muun ajan nukku. Sain onneks hänelle kasvatuslaitospaikan Lutwala Divesta, ja jos pieni jää henkiin ni löytäjäpimu lupasi antaa hänelle kodin. Nyt jänskätetään vaan että selviääkö tuo pieni, se on noin pikkusten kanssa aina vähän niin ja näin, vaikka ne emonki hoidettavana olis. Ihan vastasyntyny hän oli, veikkaan että eilen aamulla on syntyny, napanuoraki on vielä napassa kiinni. Mutta ollaan toiveikkaita!

Paljon onpi vielä tekemistä, mutta pikkuhiljaa, asia kerrallaan. Onneks on käyny vähä kavereita auttamassa (kiitos inventaarioavusta Stina ja Katja!) ja muutenki tyyppejä tsekkaas et mit vit täällä tapahtuu.

Bob. Hän oli eka asiakas, ja hän osti kirrppupannan

Kissakauppa

Klinikkaroina
Varastokoppero

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Meitsin koppero!

KISSAKONTTORI!


Oon ihan liäkeissä!!!!! Oon puuhastellu miun klinikka-toimisto-kauppa-kissainfossa koko viikonlopun ihan kreisinä. Hyllyt on maalattu ja paikat on kuurattu ja varastohuone saatu tyhjäks kaikesta paskasta mitä siälä oli. Raksamiäs on käyny asentamassa lukkosalvat varaston ja klinikan oviin. Ja oon maalannu todella törkeet kyltit, joista toisen laitoin miun pömpelin ikkunaan. Lisäks oon saanu prototyypin rahankeräysbokseista ja oon tilannu niitä lisää koska tuli niin hieno ja just semmonen ku halusinki.

On ollu sikasiistiä puuhastella jotain tämmöstä, heiluu maalisutin kans ja nysvätä kaikkee. Ku näkee vähän kyvyttömän kätesä jälkee ni aika jees. Ja sellanen kauhee into päällä et tää on ensinnäki sikahyvä juttu ja tästä tulee miulle työpaikka ja on hirveesti ideoita et mitä kaikkee touhotusta tuos miun pienes kopperos voi harjottaa.

Vittu miten siistiä! Meitsin koppero!

Taiteellinen lahjakkuus ei oo miuhun asennettuna mutta menkööt ny
Ennen kuurausta

Maalatut hyllyt
Rahankeräysboksin mallikappale. Miä viäl maalaan sen ja tuherran jotain koristeluja. Näitä oon nyt tilannu lisää, naapurit jätkät rakentaa.






perjantai 10. lokakuuta 2014

Tänää on kreisi siivousperjantai

Siin ei oo ees puolet miun mirreistä

Jihuu, rakenteluhommat eläinlääkäripytingissä on valmistunu. Viimosena eilen seinälle pykättiin muutama hylly, jotta voi sitte nätisti sinne järjestellä pillerei ja pulverei ja kaikenmaaliman ruiskuja ja kapistuksia. Seuraavana, tänää, ohjelmassa on klinikkahuoneen ja varastokomeron siivous ja kuuraus, sitte pitää maalata hyllyt, laittaa lamppua kattoon, varastohuoneen oveen lukko, roudata kaikki ympäri saarta säilössä oleva roina mestoille, tehä inventaario ja tilata puuttuvaa sälää, painattaa postikortteja ja paitoja myyntii, hakee Lombokilta kontillinen kissanruokaa myytäväks, painattaa infolehdyköitä, tehä kaikenlaisii paperihommii, teettää rahanlahjotusbokseja (demoversio on naapurin puuseppäjätkillä työn alla, jos tulee hyvä niin tilaan 15-20 kpl lisää ja ne menee sitte erinäisiin sukellusputiikkeihin ja muihin pisneksiin, jotka miun toimintaa kannattavat), kissamaalausta ulkoseinään, oveen kyltti et tässä on klinikka, jonkinlainen avajaistilaisuus tarttis ehkä pitää ja mitähän vielä, mietintämyssy on päässä ja tsiljoona asiaa hoiettavana. Mutta asia kerrallaan ja siivouksella alotan tänää.

Jahka klinikka on kuurattu ni sit on alkuillan ohjelmassa saaren siivousta eli roskienkeräystalkoot. Mennää tänää tonne mein kauheen kaatopaikan tienoolle. Tääl on nyt älytön tuuli, joka lennättää kaiken muovipussipaskan pitkin saarta ja siivo on kauhia. Muovipussit bääd. Ens viikolla talkoot on ehkä toivottavasti täs miun huudiloilla, ja pietää muutebnki näitä siivoiluiltapäivä nyt viikottain, koska toi paska ei täältä keräämällä lopu.

Saattaa olla tän kreisin siivouspäivän jälkee  illalla sellanen pollee olo että bintang on tänää ansaittu. Jos jaksaa, tai ees huvittaa, mihkää lähtee.


Tuommoset kaakeliset työtasot on rakennettu
Kiitollinen olen tuesta jota oon klinikan pykäämiseen saanu ja rahalahjotukset on tullu tarpeeseen, vaikkei tuohon klinikkaan oo järettömiä summia uponnukaan (nyt oon maksanu Pallirahaston varoista reilut 300 euroa rakennustarvikkeita ja raksaukkojen palkkoja ja tällä rahalla on saatu komeet kaakeloidut työtasot sekä hyllyt seinälle). Yks kaveri makso isoimman osan raksamiesten liksoja, yks tuttu lahjottaa jääkaapin ja Lutwalan tyypit kustantaa rahankeräysboksien teettämisen. Lutwalan tyypit on myös potkinu miuta perseelle oikeen tosissaan, että siun pitää nyt saaha rahaa tähän hommaan, ja se tarkottaa myös että maksat ittelles palkkaa. Miusta vaan tuntuu väärältä ottaa kissoille annetuista rahoista itelleni mitään, mutta miun pitää nyt ajatella asiaa niin, että miun aika menee aika lailla kissaprojektiin ja kissaprojekti loppuu lyhkäseen jos miulta loppuu rahat. En oo nyt ees ronkkinu Pallirahastosta ropoja miun vuokraan, vaikka kämppä onki täynnä kissoja ja kissarojua, ja vierashuoneen vuokraaminen kenellekään on käytännössä mahotonta. Joten mietin tätä asiaa nyt. Paljonhan miä en elämiseen kuukaudessa tarvitte, eli isoista summista ei ole kyse.

Marraskuun ison elukkaklinikan järjestelyt pitää kans potkasta teholla vauhtiin. Vaikkei sinällään oo juuri muuta ku säätää lääkäreille majotuksia ja semmosia, mutta sähköpostirumba vie aikaa ja muutenki äheltämistä riittää.

Sitte on kotihommat ja omat kissat ja kaikki muu elämä kans. Talonmiähelle eli omalle Seppo Taalasmaalle ois tilausta, et ees jotkut asiat hoituis ikäänku ittestään sillä välin ku mie teen tärkeempiä juttuja, mutta onneks vaikeimmissa hommissa naapurin jätkät tulee aina jeesaamaan. Seksibambuverhot keittiöön on asennettu, jee!


Hannu. Hannu on aivan huipputapaus. Hänessä on niin paljon edesmennyttä rakasta Dimmua, että välillä ihan  vahingossa kuttun Hannua Dimmuks.
Talk about kreisi kätleidi, jumalauta. Laskin just oikee kynän ja paperin kans että miulla on 22 omaks laskettavaa kissaa ja niien lisäks ruokin vähintään kymmentä satunnaista kattia jotka miun ruokapatojen äärellä melkeen päivittäin piipahtaa. Näistä noin kymmenestä on viä 4 tai 5 semmosta joita ei oo leikattu, ovat perkeleen arkoja ja kiinni saaminen on vaikiaa, vaikka osa hengaa tässä päivittäin - nytkii tuos yks isopallinen pyöreesilmänen kolli torkkuu, mutta lähtee livohkaan heti ku koitan mennä lähelle. Omista kissoistakaan ei tässä Palatsilla hengaa vakituisesti ku ehkä puolet, muut käy aamulla ja illalla syömässä mutta muuten huitelevat omilla teillään.  Kääpiöt on ruvennu pysymään pihassa kohtuullisen hyvin. Häviävät välillä Lumikin perässä johonki mutta tulevat kyllä takasin. Muumio on yhä ihan luuranko, lääkekuuri ollu nyt 3 viikkoa päällä mutta mirri on ihan ruipelo edelleen. Nyt tosin ihan viime päivinä hän on hiukan osottanu parempaa fiilistä, kissamaista käytöstä ja jopa kehränny. Toivoa on, uskoisin.

Kaiken "pitäs tehä sitä ja tätä ja tota"-menon keskellä otin vähän aikaa sukelteluun. Kävin pari päivää pulikoimassa, ihan vaan ottamasa tuntumaa veden alle ku tuossa oli taalasmaalailun ja korvaongelmien takia pitkä tauko. Oli kyllä saatanan hienoo, heti oli 15 valtavaa bumbhead parrotfiskii lillumas ku täysikuun aika justiisa ja oli mustekaloi ja kaikkee siistii. Dive Masterismihan miulla on yhä kesken, kahta suoritusta vaille vaan, mutta niihin molempiin tarttee vähän valmistautua eikä ne mee tost vaa heittämällä. Mutta sitte ku ehin keskittymään ni on niien aika. Eikä oikeestaa haittaa nyt pysyy maakrapuna, meillähän on täällä ns. talvi, eli vesi on asteen pari normaalia kylmempää. 27 astetta. Siellä Mordorissa tuhahdellaan, kun valitan kylmästä vedestä, mutta menkääpä ite tunniks istumaan tuon lämpöseen veteen ni kylmä tulee. On ollu menininki sitä ettei pintaan tullessa tunne sormiaan eikä varpaitaan ja horkka kestää pitkään ennenku alkaa luuska sulamaan. Lisäks meil on helvetilliset tuulet nyt, eli aallokko on ihan järetön. Eilen oli sellasta henkiinjäämistaistelua pinnalla kärvistely ja veneen oottelu, et lopetin eiliset sukellukset aamun ekan pulahduksen jälkeen. Vaikka pinnan alla on seesteinen meininki ni miä en vaan tykkää hirveessä myräkässä merellä olemisesta. Venekyyditki on ollu yhtä kuolemanpelkoo ni miä nynny ootan seesteisempii kelei. Paitsi jos en malta.


Hän on semmonen ovela veitikka
Lutwalan papukaijat on ihan mahtavaa sakkia! Ne juttelee, sanoo aina heti et HELLO HELLO ku siihen menee, ja käynki niitä koko ajan moikkaamassa ja koitan opettaa mordorilaisii kirosanoi.  Kreiseintä on kun ne nauraa ihmisnaurua. Yks päivä sille isoimmalle tipulle tarjosin kättä, et tuuha siihe (on ollu miun päällä jo tepastelemassa ennenki) ja se esitti ekana olevansa ihan messissä, laitto jalkaa siihen ja noin. Sit ihan varottamatta nokkas miuta helvetin kovasti. Ja kaks nuorempaa ja pienempää alko samantien nauramaan ihan kreisinä. Meinasin pissiä housuun.

Viisumihomma on aiheuttanu aika helvetisti ylimäärästä päänsärkyä. Työlupa-ym-hommat on tavallaan hoidossa, ja asiaan on tulossa täydellinen ratkaisu,  mutta se ei järjesty ihan tosta vaan sormia napsauttamalla et zäp. Väliaikaisratkasu on ns. social/cultural visa, mutta senkin säänöt muuttu hankaliks, eli hiukkasen on säätämistä tässä. Asioilla on tapana järjestyä. Joka tapauksessa tän kuun vikalla viikolla poistun maasta muutamaks päiväks hakemaan uutta jonkinlaista viisumia jostain. Kiinnostus liikkua täältä mihinkään on tasan nolla mutta kun on pakko niin on pakko.


Kääk miun pitää nyt keitellä kahvit ja sitte lähen ostamaan klinikalle luudan ja ämpärin ja siivouslitkuja ja maalia ja sudin ja semmosia, ja sit alkaa kreisikuuraus!



Seksiverhojen asennus

Jeeee, seksiverhot on asennettu ja keittiö suojattu sateelta ja kyllä noi nyt suojaa vähän tuuleltakii. Huomatkaa et miul on myös bambusta tehdyt tuolit, eli maailmanloppu on todellakin tulossa. Tuolei en tosin oo itte pillu märkänä ostanu vaan ne tuli ikäänku talon mukana. Mutta varmasti omistaja on ollu muna pystyssä kun nuo tualit on käyny ostamassa.

tiistai 7. lokakuuta 2014

Paratiisin takapihat

Kävin sopimassa rakentajasetän kanssa hyllyjen pykäämiset klinikalle ja sen jälkee suhailin fillariromuni kans päämäärätönnä sinne tänne. Rupes vituttamaan. Ei mene jakeluun että ihmiset ei välitä huudiloistaan. Kuvat on miun lähimmän paikalliskylän takaa.

Pistin kuvia Gili Eco Trustille ja siellä otettiin heti koppi. Siivouspäivä on tulossa, jee! Sitte myö seksiverhoja pillut märkänä ostelevat länsimaiset tollot mennää kerää roskia like there's no tomorrow! (viitaten edelliseen postaukseen tulleeseen kommenttiin, toll.huom.)






Kreisishoppailua Lombokilla


Auto oli piukassa roinaa ku kaks tsirbuu kävi vähä Mataramin kaupois kääntymäs



Käytiin eilen Lombokilla vetämässä kreisishoppailurundi. Samalla piipahin Imigrasissa valokuvassa ja sormenjäljissä ja yleisessä kuulustelussa (lähinnä kysyivät että koska lähen takasin Suomeen. Sanoin että ihan kohta, kylläjuu) ja saamassa passini takasin. 30 vrk jatko viisumiin tuli, enempää ei tipu, eli ohjelmassa onpi pyrähdys Borneolle tuossa loppukuusta.


Imigrasivisiitin jälkeen keskityttiin shoppailuihin. Kun tarvi taas kaikkee, en ollu käyny sitten heinäkuun alun, ni kaikki oli loppu. Käytii herra tiäs kuinka mones kaupas, ku kaikkee ei saa yhestä paikasta, ja jossain on toi ja toi halvempaa ku jossain muualla. Alkaa olla aika hyvin hallussa jo et mitä kandee mistäkii ostaa.



Useasti miulta kysellää et mitä se elämiin siel maksaa. Ehkä tämmösen shoppailurypistyksen kustannukset kertoo jotain? Jotta siis saatte käsityksen paikallisesta hintatasosta, kerron teille mitä ostin.

  • 64 kg kissanruokaa (papanoita siis). Kyllä, kuuskytä nelijä kiloa. 2 kpl 22 kg säkkiä ja yks 20kg säkki. Luulis riittävän hetken.
  • 20 purkkia kissojen purkkiruokaa
  • 1 purkki nakkeja kissoille
  • 3 pussia curry-mausteseosta
  • 12 pussia perusmausteseosjuttua
  • 5 pusia tempe/tofu-marinaadijauhoo
  • 20 annospusia kahvia
  • 20 annospusia vitamiinimehnaa
  • 4 pakettia nuudelii
  • 2 pusii makaroonii
  • 2 pakettii spakettii. Pakettiispakettii trallallaa
  • 2 pakettii juustoviipalei
  • 2 köntsäjuustoo
  • 1 paketti oikeaa voita koska paikallinen leivänpäällysmarkariini maistuu eltaantuneelle ja  paskalle ja miä en pysty sitä enää niäleen. Voita olla pitää perkele.
  • 1 purkki pestoa. Porsastelu-luksusteluostos ja helvetin kallis, noin 65 000 rupiaa äääk.
  • 2 pötköö oikeeta hyvää leipää, eli ei-pullaa
  • 3 pökälettä erilaisii tofui
  • 2 isoo bambuverhoo (pöyristyttävän halpoja, 120 000 rupiaa tsibale, eli vajaa 8 egee)
  • muna(KIH!)lukko
  • 2 putelii torakkamyrkkyä
  • 1 täyttöpusi astianpesuainetta
  • 1 täyttöpusi käsienpesusaippuaa
  • 2 ladattavaa ledivaloa (sähkökatkoja koko ajan, hermo menee)
  • 12 rullaa vessapapruu
  • 2 pakettii pikkuhousunsuajia
  • 1 puteli vessanpesuainetta
  • 1 puteli tolumaista ylespesuainetta
  • 1 uus moppikarvareuhka
  • 1 paketti paperikäsipyhkeitä/nenäliinoja mitänenyo
  • 1 vessanpönttögeelijuttu
  • 1 puteli kaakelinkuurausmyrkkyä
  • 3 kpl seinäkoukkuja
  • 2 pusii ilmanraikastuskuulia
  • 1 megapaketti kosteuspyyhkeitä
  • 1 suklaapatukka
  • 1 pullo vettä ku tuli jano
  • ja ehkä viä jotain pikkusälää mitä en muista

Yllä listattuihin asioihin sain tuhlattua vajaat 2,8 miljuunaa rupiaa eli noin 180 euroa. Tästä kissanruokien osuus on 1,9 miljoonaa eli noin 125 egee. Shopinkien lisäks tuli tiätysti viä matkustelukustannuksia (paikallispuuveneellä Lombokille, auto+kuski päiväks, privaattipikavene takas Hiekkakikkareelle, hepokyyti laiturilta kotio) 300 000 rupiaa eli noin 20 egee (kaverin kanssa jaetut matkakulut, yksin jos menis ni tietty tulis kalliimmaks), eli kaikkinensa 200 euron sujahdus.

Miusta ei paha ollenkaa. Miulla oli kuitenki 3 isoo kassillista roinaa, 3 jättisäkkiä kissanruokaa ja 2 saatanallisen kokosta bambuverhoa, ja kaikki 200 euron sijoituksella.

Tämmönen informatiivinen ja käytännönläheinen ja sairaan miälenkiintonen tilitys siis tänää.

Huamenna miä meen pitkästä aikaa sukeltaa! Vähänkö nimittäin siistiä! Täysikuuki just sopivasti täs kohtaa ni avot, erikoiskaloja mahis nähä!

Shoppailuretkikuveja next. Molo vaan!

Hypermart on paikallinen Prisma. Siel on kaikkee. Muissa kaupois on asiat vähä halvempii, mut Hypermartissa on usein erikoistarjouksia, ja koska siel on KAIKKEE ni siel käyää joka reissulla. Peeääs. Sanomattakin on selvää, että kassoista oli käytössä tasan YKSI.

Mataramissa on vitusti mopoja

Paikallinen nakkikiska

Yks tienpätkä on täynnä bamburoinakauppoja. Miä kävin täs kaupas ja ostin tolta tätiltä kaks verhoa. Autokuski siin alkaa äheltää niitä auton kyytii.

Bambusäläkauppa

Toinen bambusäläkauppa

Estherin piti ostaa Majataloon uusii tommosii hiekkakivilyhtyjä ni käytii täs kivipajal

Kivest (kih) tehtyi otuxii

Pisnesneuvottelu menos

Käsityänä tehää. Toi setä tekee tommost pientä lyhtyy, mut sellaset isot mitä Esther tilas ni maksaa 300 000 rp tsibale., Noin 20 egee.

20 kiloo kissanruokaa

Min bambuverhot. Nää ripustautuu tuohon pihalle keittiön suojaks. Viime vuoden sadekaudesta viisastuneena oon jo nyt asian kans aktiivinen. Pakko hommata tuommoset koska kun alkaa sadehommat ni koko keittiö kastuu. Nää verhot suojaa hiukan. Kuhan löyän jonku hunsvotin joka tulee ne miulle asentamaan.

lauantai 4. lokakuuta 2014

Kuka ois siun Tuulipukumies? Tai Tuulipukunainen?

Miul on viiminen päivä Taalasmaan Ullana menossa. Sen kunniaksi (ja koska oon vähän väsymyshysteerisessä tilassa, nukuin huonosti ja heräsin viieltä) esitän tämän plokin kaikille kahdelle lukijalle kysymyksen. Vastatkaa!

 

Meillä on ollu kavereien kanssa jo vuosia semmonen viihteellinen, mauton, pinnallinen ja esineellistävä baaripöytäkeskustelunaihe. Aiheen nimi on Tuulipukumies. Tai Tuulipukunainen. Kysymys kuuluu: "Kuka ois siun Tuulipukumies tai -nainen?".

Määrittelemme Tuulipukumiehen ja -naisen seuraavasti: Tuulipukumies tai -nainen on henkilö, jota panisit vaan siks että se on SE. Julkimo jollain tavalla, ansioitunut alallaan, kuuluisuus, arvostettu jne tavoin vähän peruspäkkyrää tunnetumpi persoona. Tuulipukumies tai -nainen on kuitenkin habitukseltaan tyystin muuta kuin missä siun silmä normaalisti lepää. Eli jos se olis aivan noubadi, et koskis pitkällä tikullakaan. Siis tyyliin että se tulis iltalenkillä tuulipuku päällä vastaan ihan muina noubadeina ja kysäsis et läheks panee, ni vastaus ois kauhistunut ei. Mutta koska se on SE, niin lähtisit. Yksi kriteeri on myös, että panemissuorituksesta tulis oiva keskustelunpysäyttäjä baaripöydässä. Kun joku kysyy et moro, mites menee, ja vastaat että mikäs täs, kävin just panemassa *tuulipukuhenkilön nimi tähän* niin kaikilla putoo leuka lattiaan.



Suosittuja Tuulipukumiehiä ja -naisia miun kyselytutkimuksen perusteella on mm. Lemmy, Sauli Niinistö (ja useat ameriikan presidentit), Lenita ja Hillary Clinton.

Huom: avainasemassa on se, että muutoin et todellakaan lähtis. Alottelijat tekee usein sen virheen, että ne miettii vaan kuumia julkimoita, mutta kamoon, kuka ei lähtis jos Johnny Deppin näkönen noubadi tulis tuulipuvussa vonkaamaan? Johnny Depp ei ole tuulipukumies.

Ja kuka on miun Tuulipukumies? Se on Eminem. Tommosta hiiren näköstä räppärinäätää en kattois kahta kertaa jos se tulis vaik tänää illalla regeibaarissa jotain siihen määkimään. Mutta koska se on Eminem, josta pidän valtavasti, ni kylä lähtisin! Ihan vaan siks että se on SE.

Ja nyt siis kysyn: kuka on se siun kahiseva Tuulipukupartneri? Vastaukset kommenttipoksiin tai FB-linkin kommentteihin kiitos.





torstai 2. lokakuuta 2014

Kleptokissat

Miun kissat on voroja. Lumikki erityisesti kunnostautuu nyysimällä safkaa naapureilta. Nyt se on vähä rauhottunu, koska imetys alkaa olla ohi ja sen ruokintavaistot pesueensa suhteen alkaa hiipua. Kääpiöt on kotiarestissa, Lumikki on pihalla. Tiukkaa vierotusta, koska miulla palaa hermo kun kääpiöt seuraa Lumikin tissejä ja Lumikki vie ne aina jonneki naapurien takapihan risukasaan ja kääpiöt siä sitte ihan villiintyy ja on säikkynä ja syävät mitä sattuu ja vaarat vaanii.

Ois pitäny jo pitkän aikaa valokuvata kaikki mitä Lumikki on miun keittiölle kantanu. On tullu keksipakettia ja kananjämiä ja kaloja ja herratiäs mitä.

Zorro toi miulle tuos yks päivä pienen käärmeen. Heikki on tuonu kerran pussillisen tuoreita mustekaloja. Että osaa ne muutkin.

Yllätykset oottaa usein aamusin makkarin oven eessä olevalla matolla. Siinä sit joku mirri tapittaa silmät (tai silmä, jos Zorro) pyäreenä et kato köyhä, toin siulle hiukan huikopalaa, sano kiitos ja kehu vähän.

Ymmärrän tän safkan pöllimisen kyllä, mutta yks päivä keittiöllä ootti semmonen pehmolelu. Käykö joku mirreistä nyysimäsä lapsilta leluja? Mitvit?

Mitä helvettiä?

Tää odotti keittiöllä eilen

Majatalon Happy pyydysti liskon

Lisko oli viä elossa joten pelastin sen ja vein takapihan pusikkoon

Ameriikassa on tommonen klepotomaanikissa. Näin siitä dokkarin Animal Planetilta joskus. Huikee tapaus.



 


Töitä pitää siun tekemän. Paitsi jos siul on kreisisti massii.

Kysy & Vastaa -palsta täällä taas pitkästä aikaa. Hei vaan kaikille! Nyt tartun aiheeseen, josta on aikojen saatossa miulle tullu useampiakin viestejä. Aihe on aina sama: miten siäl maailmalla ja varsinki jossain tropiikissa vois ittensä elättää.

Esittelen tässä muutamia vaihtoehtoja. Kaikki näistä onnistuu varmasti helpoiten jos oot oleskellu mestoilla jo sen verran, että tunnet ihmisiä. Koska niin täällä, kuin muuallakin, asiat hoituu sutjakammin kun ne hoitaa sillai tutunkauppana tai on ees luotettavia tuttavia joilta kysyä neuvoa. Ja sana kiertää ja pienistä puroista iso joki ja sillai.

Rupee sukellusopettajaks. Tarkoittaa siis dive instructoria, pelkkänä dive masterina ei tienaa ku vähä nuudelirahaa. Sukellusopet täällä työllistyy varsin hyvin ja helpolla. Jos on vakkariduunissa ja paiskii hommia ihan tosissaan, on mahollista tienata parikin tonnia (euroina) kuussa, high seasonin aikaan. Tie sukellusopettajaks vaatii kuitenki hintavan sukelluskoulutuksen, ellei siulla sellasta ennestää jo ole. Tämmönen polku on kahlattava: Open Water Diver - Advanced Open Water Diver - Emergency First Response (ensiapu) - Rescue Diver - Dive Master - Dive Instructor. Tämän pläjäyksen hinta kaikkinensa on tuhansia euroja, ja sen päälle vielä joitain pakollisia hankintoja (sukellusvarusteita, vähintään oma sukellustietsikka ois hyvä olla).

Rupee yrittäjäks ja perusta turismista elävä bisnes. Eli lähinnä osta/rakenna/vuokraa majatalo tai ravinteli tai  baari. Kohtuullisen helppo keino tienata elantoa, koska turisteja täällä riittää. Vaatii tietysti pääomaa jolla alottaa, varsinki jos aikoo ostaa ja/tai rakentaa. Vaatii myös pitkää pinnaa. Minimi on varmaan joku sellanen neljän huoneen majatalo ja jos se on tasokas ja asiakkaita riittää ni sillä elää jo aika hyvin. Baarin tahi ravintelin on syytä sijaita hyvällä paikalla, rantaraitin varrella tai ainaki ihan lähellä. Vaihtoehto on tietty sekii, että ostat majatalon/ravintelin ja annat sen pyörittämisen muitten käsiin. Joko vuokraamalla koko paskan poies tai palkkaamalla sinne pomon joka hommaa pyörittää. Sitte senku elelet vuokratuloilla tai käärimilläs voitoilla, räit kattoon ja elät stressitönnä.

Eti oikee työpaikka. Länkkäreitä on täällä töissä lähinnä pomo-tasolla, eli ravintolapäällikköinä tahi hotellien/majatalojen/sukellusfirmojen pomoina. On länsimaisia kokkeja kans nois hianois ravinteleis. Perusduunareiden hommat on käytännössä täysin paikallisten hallussa ja sellasilla liksoilla mitä ne saa (noin 100 egee kuussa) länsimainen kermaperse ei ees sänkystä nousis. Mut esmes majatalon pomona saat säännöllistä palkkaa ja siulla on parhaassa tapauksessa siinä ohessa mahollisuus tehä itsenäistä pientä bisnestä, jos majatalon omistajalle se sopii. Esmes voit ottaa provikkaa majatalon asikkaille järkkäämistäs retkistä tai kuljetuksista. Jossain paikoissa majatalon omistaja maksaa siulle myös provision kaikista asiakkaista joita majatalossa käy, kun hoidat varaukset ja muut hommelit tip top. Voi olla että saat jopa pyörittää minibaaripisnestä omiin nimiis, eli ostat kalja- ja limpsalaatikoita omalla rahallas ja käärit voitot ku majatalon asiakkaat jua minipaarit tyhjäks.

Osaa jotain tarpeellista ja myy ittees. Jos oot tietsikkanero ni jossain on koko ajan joku tietokone/netti-ongelma jonka selvittäminen on täällä ihan yhtä helvettiä kun ei oo oikee ketää kenelle soittaa. Jos osaat tehä nettisivuja ni tee nettisivuja, pongaa paskoja nettisivuja ja mee mestoille tarjoomaan palveluksias. Jos oot kampaaja, leikkele ihmisten tukkia. Jos oot joogaope ni saarten joogamestoissa saattais olla tarvetta ainaki satunnaisesti.  Nuuski ja selvittele mitä täällä tarvittais ja mitä puuttuu ja iske markkinarakoon ku sellaseen törmäät.

Tee duunia etänä Suomeen. Jos oot alalla jonka hommia voi hoitaa etänä mistä vaan ni onneks olkoo! Täällä eläminen ei paljon rahaa vaadi, jos Mordoriin vertaa, joten jos on Mordorin liksoilla ni ei siinä tarvitte ittiään työnteolla näännyttää että tienaa kuukauden elannon.



Jos täällä meinaa virallisesti tehä töitä, ni tarvittee tyäluvan. Sen nimi on KITAS. Jos siä löyät työpaikan, oikee semmosen vakituisen ja kunnollisen, ni useimmat paikat kyllä järjestää siulle sen kitasin. Sen kustannukset joudut yleensä maksamaan ite, eikä se oo halpaa lystiä. Siihen menee helposti noin 1500-2000 egee kaikkine oheiskuluineen ja se on voimassa vaan vuoden. Kitasin hankkiminen vaatii rajua paperisotaa, jonka tosin yleensä hoitaa se siun työpaikka sekä heiän käyttämä lakimies. Lisäks hommaan kuuluu ramppaamista lähimmällä Imigrasi-toimistolla, sekä pyrähdys maasta ulos ja jossain muualla olevassa Indonesian lähetystössä vierailu paperisodan viimeistelyä varten. Lisäkustannuksia tulee jos haluat tuon Kitasin voimassaoloaikana poistua maasta ja tulla viälä takasin: siitä joutuu maksamaan jonku erillisen hässäkän, että Kitas on vielä voimassa ku tuut takas.

Hyvin paljon täällä porukka tekee hommia ilman asianmukasia lupia. Se on tietysti hiukkasen riskaabelia hommaa ja vaatii tietynlaista seikkailunhalua ja riskinottoa. Imigrasi-tyypit tekee välillä ratsioita, erityisesti sukelluspuljuihin, ja vyäräävät luvattomia sukellusopettajia putkaan. Sieltä pääsee toki pihalle rahalla ja rahalla hoituu moni muukin asia (esim. uudet viisumit vaikkei maasta poistukaan). Muistaakseni laki kieltää jopa vapaahetoistyön tekemisen turistiviisumilla, mutta sitä vissiin katotaan vähä läpi sormien.

Elä siis tee niiku mie oon tehny, vaan tee niiku mie sanon. Hoia lupahommat kuntoon jos oikeesti ja virallisesti töitä meinaat täällä tehä.

Uuteen päivään vailla huolen häivää. Melkeen.

Eilisessä päivässä oli hiukan ylimäärästä päänsärkyä. Tuli tietoa jotta Lombokin Imigrasi on muuttanu sääntöjä ja käytäntöjä viisumien suhteen. Säännösitä oli kerrottu ns. viisumiagenteille tiistaina iltapäivällä, ja muutokset astu voimaan eilen. Miuta kirpasee tietysti se, että 60 vuorokauden turistiviisumiin ei ilmeisesti saa enää yhtään jatkoa. Välitön hermostuminen. Viisumini umpeutuu tuossa ens viikon lopulla joten olin ihan päniikeis et pitää lähtee hönkiin ulkomaille, ja tämmösellä varotusajalla. Miun passi oli kuitenki jo siellä Imigrasissa ensimmäisen viisumijatkon käsittelyssä, ja illalla tuli tieto, että armollisesti saan yhden 30 vuorokauden jatkoleiman. Ens viikolla piipahus Imigrasissa valokuvassa ja sormenjälissä ja sitte on kuukaus aikaa miettiä maastapoistumista visarunille. Kota Kinabalu, täältä tullaan, tuossa loppukuusta, ounastelen.

Hankaloittaahan tää persaukisen lorvailua täällä, mutta toisaalta kaikella on joku tarkoitus. Tällä on nyt se, että vihdoin saan ehketi aikaseks säätää nää asiat parempaan kuosiin. Se on ollu sykkeenä takaraivossa jo pidempään, mutta raha - eli sen vähyys - on ongelma, tässäkin asiassa. Oleskely/työlupa vuodeks on helvetin kallis, ja tunnettu tosiasiahan on että olen kroonisesti persauki. Vaikka kuinka syä vaan nuudelia ni ylimäärästä 1500 euroa, mitä tuon KITASiksi kutsutun läpyskän säätäminen tulee kustantamaan, ei ole. Tonniviiensadan päälle tulee vielä herraties kuinka paljon kuluja, kun pitää käyä Lombokilla ja vielä jossain Indonesian ulkopuolisessa lähetystössä viimeistelemässä paperisota.

Sain kuitenki rahotuksen järjestymään (maksan duunilla takasin eli sit ei tartte varmaan vuoteen syädä ees sitä nuudelia, koska rahaa ei ole) ja nyt pitää vaan löytää joku bizniz joka tuon asiakirjan miulle ikäänku takaa. Tarttee tehä kierros tuttujen parissa, ja asia kyllä järjestynee. Sitte paperisota vireille lakimiehen kanssa, ja jossain kohtaa miulla sitte on luvat ja meiningit kunnossa ja saan olla vuoden tältä osin huoletonna. Vain vuoden! Perkele.

Mutta sitte voin tehä ihan oikeesti töitä ja saada oikeasti palkkaa. Se on tietysti hyvä juttu, varsinkin kun uusiaki duunikeikkajuttuja on miulle jo tarjottu. Nythän en tee töitä, vaikka duuniksi näitä välillä kuttunki ihan vaan et ois jotenki tärkeempi olo. Miä vaan jeesailen tuttuja ja teen vapaaehtoishommia, ja näistä saan ikäänku "kulukorvausta". Senkin saan välillä kissanruokasäkkeinä. Onpa tullu myös kaljalaatikkoa ja muuta tuommosta. Asiaaaaaaa!

Mutta: vaikka tältä osin tulevaisuus näyttää entistäkin persaukisemmalta, niin tärkeysjärjestyksessä ygösenä on se, että voin jatkaa täällä elämistä. Kaikki muu on toisarvoista. Olemisellani on täällä tarkoitus ja miulla on täällä tärkiä tehtävä. Ja kun on luvat kunnossa ni tiijä sitte kui asiat lutviutuu. Voipi tehä oikeesti töitä, joten ehkä sen verran rahaa saan et sillon tällön nuudelipaketin saa ostettua. Eikä paasto pahaa tee!

(PayPal-lahjoitusnapukka löytyy tuosta vasemmasta yläkulmasta, vink vink...)

Muuta asiaa:
Taalasmaalailu vetelee viimosiaan. Pari päivää viäl ja sit over and out. Sen jälkee miul on ohjelmas Lombokilla käynti (imigrasi ja kissaruokaostoksia ja muita hankintoja, koska siellä kaikki halvempaa), klinikkarakennuksen viritysten viimeistelyt ja siivous ja varustelu, Dive Masterismin loppuunsuorittaminen (korvat on vihdoin posahtanu auki!), marraskuun kissaklinikan järjestelyä, ynnä muuta. Älkää ees kysykö miten se miun kirja edistyy. Ei mitenkää, en oo ehtiny, mutta koitan koko ajan löytää rauhotushetkee senkin pusaamiseen.

Kolme vuotta oon kohta lorvinu täällä ja miettiny et joku aamu herään aikasin ja meen rannalle kattomaan ku aurinko tuolta tulivuoren takaa nousee. TÄNÄÄN sain vihdoin aikaseks. Oon toki muutaman hassun kerran bailannu sillai et aurinkon noustessa on ollu jossai rannalla meininki viel ylimmillään, mut niit ei lasketa. Tänää miä sit heräsin 4:45 ja olin Majatalolla (jonka edustalta on aurinkonnousuun saaren parhaat näkymät) jo puali kuuen jälkeen. Kyl kannatti, hieno valoshou oli ja ihanaa ku ei ollu juur ketää ihmisiä missään ja siinä sai vaan rannalla istuskella ja kattella kuinka maalimankaikkeus esiintyy.

Kuvakollaashio next.












Tsekkaa myös nämä