Voitte uskoa miten oli riemukas olo kun lääkärit tuuppas miulle justiisa operoinnista valmistuneen kissan ja miä huomasin sen arpisen ja kaljun perseen ja tajusin että jumalaare, tämon miun PERSEKISSA! Sitä riamunkiljahtelun määrää!
Vein Persekissan kotio toipumaan sterilointileikkauksesta ja mahto se olla ihmeissään. Että jumalauta, joku nappaa miut koriin, sitte lähtee taju, ja herään tässä samassa saatanan vieraskammarissa missä vuosi sitte asuin monta kuukautta. Tyytyväisnä hän kehräili miulle ja rapsutuksia vastaanotti.
Ku leikkaushaava oli parantunu ni päästin Persekissan ulos. Se vähän kintuissa kiähnäs ja kähis (siit ei lähe ääntä lainkaa, sellanen pihinä vaa) kiitokset ja sitte hilpas menemään. Ei oo sen koommin näkyny, mutta oli siistiä kun kävi kylässä ja näin että hän voi hyvin.
Ennen ja jälkeen kuvat next.
Tältä Persekissa näytti sillon ku hän löyty |
Ja tässä Persuli nyt |
Tommonen arpinen kalju arse sille sitte jäi |
4 kommenttia:
No mut aikamoisen hyvin parantunut kuitenkin! Ei sillä, että kenekään ois tarvinnu polttaakaan alunalkaen...
terv
Ana (was Zepa)
Lopputulos Persekissan osalta parempi kuin kuvittelinkaan. Varmaan oli ihana nähdä vanha tuttavuus.
Tosi hienoa työtä teet sillä toisella puolella palloa :)
Tähän sopinee Poliiseista kuultu legendaarinen lausahdus: mitä vittua, heräsin tästä?!
Whuhuuu, mäkin olen pohtinut toisen kohtaloa joten oli kiva kuulla toisen olevan elossa :)
Lähetä kommentti