Kissaklinikan eka etappi täällä omalla kikkareella on rypistelty kasaan. Oli surua ja murhetta heti siinä jo ennen ku klinkka alko, koska Destroy jouduttiin lopettamaan viime sunnuntaina. Oli kyllä miulle ihan helvetin vaikia paikka mutta muuta ei ollu tehtävissä. Katse eteenpäin, elämä jatkuu.
Huushollissa on toki klinkan jäliltä kaks uutta mirriä, Nuudeli ja Pätkä. Miau vaan.
Nyt miul on vähän vapaapäiväilyä. tai vapaa ja vapaa, mutta kissakauppa on kiinni ja hoitelen muita hommia. Niistä lissee myöhemmin. Maanantaina ja tiistaina pusataan mirriklinikka Gili Airilla ja sitte on homma paketissa tältä erää.
Kissaklinikka tääl kotikikkareella meni hianosti. Reilut 80 kissaa kävi eläinlääkäreien pakeilla ja niistä 63 steriloitiin. Plus kaks jänestä ja kolme hevoista kävi morjestaas lääkäreitä. Hevoiset ei tullu klinikalle vaan lekurit kävi hoitamassa niitä toisaalla. Ja näien lisäks klinikalla kävi Oscar.
Oscar on apina. Ja ihan vauva vielä.
Oscarin tarinasta on useita versioita, mutta hänet lienee joku paukapää tuonu tänne Floresilta tuossa joskus viime vuoden loppupuolella, ja jättäny sitte saarelta poistuessaan sen tuonne yhteen pieneen majataloon. Majatalon omistaa yks kloppi, joka ei oo nyt täällä saarella vaan kotonansa Italiassa. Eli apina jäi hänelle, halusi tai ei. Majatalon paikallinen henkilökunta on apinaa nyt siä hoitanu, parhaansa mukaan kaiketi, mutta ei nyt tiätysti ihan apinaa suosivalla tavalla ehketi.
Apina EI ole lemmikki. Ne on hirviöitä, ne kuuluvat vapauteen, viidakkoon, muitten apinoitten seuraan. Niistä tulee hulluja jos ne on vankina eikä niillä ole apinakavereita.
Apinan pitäminen lemmikkinä on Indonesiassa tiettävästi täysin laillista.
Oscarista alko joku pari viikkoa sitte älämölö feispukissa. Miä näin sen jutun mutta ohitin nopeesti, ja kelasin että JOKU MUU taho hoitaa kyllä, miulla on tässä vähä muutaki puuhaa. Meininki Oscarin elämästä räjähti tossa alkuviikosta yhen videon myätä jonka joku oli feispukkiin postannu. Oscar oli kettinkin päässä yhessä pienessä majatalossa ja roikku siä petoniaidalla millo missäki solmussa, kiree naru vyötäröllä ja varsin ikävän näköstä meininkiä. Videon perään tuli äkkiä varmaan sata kommenttia ja siä oli suunnaton räyhääminen päällä. Kun miun nimikin siellä mainittiin mestana mihin apinan vois viiä, niin aloin hommaa seuraamaan. Siä oli kauheeta syyttelyä ja raivoomista et mikä vitun idiootti pitää apinaa lemmikkinä ja saatanaperkele ja "menen antamaan tolle majatalolle tripadvisoriin yhen tähen ja ikävän kommentin". Sehän se apinaa auttaa kyllä. Sitte siellä jo uhottiin että "huomenna" mennään ketinkileikkurien ja jonkun rambojoukon kanssa ja otetaan se apina sieltä pois. Miä tiedotin tyynesti että okei, KISSAklinikan eläinlääkärit on valmiina jos joku sen apinan meille tuo tsekattavaks.
Luonnollisestikaanhan mitään toimintaa ei näkyny, älämölö feispukissa vaan jatku. Niinkun joku sinne kommentoiki, ni on se ny helvetti että liki sata äkästä kommenttia ketjussa ja edelleen se apina killuu siellä kettinkin päässä, kukaan ei tee mitään.
Tää on just tätä. Maailma pelastuu kyllä jos klikkaan et like Greenpeacen sivulle, muutahan miun ei tarvitte tehä. Aina JOKU MUU hoitaa! Hengessä mukana hei, se riittää!
Kun ei näkyny äksöniä ni miulla alko vähän keittämään. Kyrpiinnyin oottamaan et saako JOKU MUU jotain aikaseks. Lähetin sitte kissaklinikan vapaaehtosporukan kattomaan Oscaria ja kehotin kohteliain sanankääntein ehottamaan että antasivat Oscarin meille et viiään se eläinlääkäreille tarkastettavaks. Että ehottomasti ei mitään kädenvääntöä aiheesta eikä ehottomasti mitään väkisinpelastamista (koska apinan pitäminen on laillista eikä täällä asiat muutenkaan ikinä hoidu tappelemalla) mutta jos hyvässä hapessa homma hoituu ni jipijaijou. Se oli puali tuntia ja apina oli kissaklinikalla. Ei mitään draamaa eikä vaatinu mitään helvetin tappelua ja ketinkileikkuria, kaikki hyvässä yhteisymmärryksessä.
Oscar oli ihan kunnossa, hyvin syötetty. Koko kroppahan sillä oli ruhjeilla kun on killunu ketinkin päässä ja kiree muovinaru vyötäröllä mutta muuten ok. Vapaaehtoset kävi viel uuellee juttelemassa apinaa pitäneitten poikien kanssa, että oisko okei jos myä pijetään toi Oscar nyt toistaseks, että se on ruhjeilla ja kaikkee ni parempi että seurataan sen vointia, ja koitetaan saaha yhteys Oscarin omistajaan ja keskustella hänen kans Oscarin tulevaisuudesta. Pojat oli että okei, no problem.
Oscar on nyt Lutwalassa. Ei ole ketinkissä enää. Hänelle on siellä rakenteilla iso karsina missä saa mesota ja peuhata, siihen asti kunnes Oscar viiään (toivottavasti) Balille apinoien pelastuskeskukseen, missä sille on jo paikka varattu mutta mestassa on tilaa vasta tuossa kuukauden päästä ja siihe asti Oscarin tarttee olla täällä. Oscarin "omistajan" kanssa ei oo päästy puheyhteyteen, mutta on keskusteltu omistajan läheisten ystävien kanssa ja saatu sitä kautta viestiä että omistaja on tietonen mitä on tehty ja myöskin kannattaa Oscarin toimittamista johonki rehab-keskukseen, missä Oscar vois oppia apinan tavoille ja kenties joskus tulevaisuudessa pääsis vaikka takasin vapauteen.
Oscar on ihan mahoton. Kävin toissailtana Lutwalassa rantabaarissa eläinlääkäreien kans kaljalla ja Oscar ravas siel tuli perseen alla pitkin rantaa ja loikki puissa ja jahtas ohi meneviä pyöräilijöitä ja hevoskärryjä ja hyökki kaikkien kimppuun. Puri miuta jalkaan (ei menny iho rikki eli nou hätä) ja oli muutenki täynnä sellasta hyperaktiivista energiaa. No kai ny, jos on vimoset 9-10 kuukautta ollu metrin pitusessa ketinkissä kiinni ni vapauren hurma on räjäyttäny sulakkeet ihan totaalisesti.
Mahoton ja vikkelä otus on tuo Oscar.
1.11.2011 Päde läks menee, menolipulla itsensähoitovapaalle. Heinäkuussa 2013 tuli päätettyä, etten palaakaan Mordoriin. Nyt on koti ja arki Hiekkakikkareella Indonesiassa.
lauantai 27. kesäkuuta 2015
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tsekkaa myös nämä
-
Tämä on viimeinen postaus blogiin tässä osoitteessa. On tympiny tämä bloggeri jo pitkään ja nyt oon vihdoin saanu nysvättyä uuet sivut, miss...
-
Klikkaa tästä ja mee ostoksille Avasin vihdoin kissoille nettikaupan. Tämä on ollu tyän alla jo ikuisuuden, mutta ikuisuudesta suuri...
-
Valaistuminen tulossa tulivuoren takaa Pitkällisen pohdinnan, stressaamisen, arpomisen, lantinheiton, höpsismin, kitinän, vikinän, itk...
-
Miul on viiminen päivä Taalasmaan Ullana menossa. Sen kunniaksi (ja koska oon vähän väsymyshysteerisessä tilassa, nukuin huonosti ja heräsin...
-
Hyvää uutta vuotta. Toistaseksi tämä 2019 on ollu aikamoista pahrustamista, mutta annetaan tälle vuodelle vielä kuitenki mahollisuus. Miul...
3 kommenttia:
No voi ei ja surku Destroyn kohtaloa, otan osaa. Mutta parhaan hoidon sai varmasti. Ja taitaa siun toiminta näkyä koko saarella. Muistini mukaan eka klinikoilla oli aikas järkyttävän huonokuntoisia pentuja ja muita pahoja tapauksia enemmän? Eli valistus ja steriloinnit auttavat, todella hienoa.
Oscarin tarina oli hyvä muistutus, että ei ihmiset aina pahuuttaan eläimiä pidä huonosti, eivät vain ajattele. Itse todella toivon tulevassa eläinten vallankumousta. Vapautettiin aikanaan ihmiset orjuudesta ja kahleista, alkaisi olla eläinten vuoro. Tämä siun blogi laajentaa tajuntaa siltä osin :-). Kiitos.
Moi. Osanotto Destroysta :-(
En tiennyt tätä Oscar-keissiä koska en oo feisbuukissa, mutta hyvä että tartuit asiaan. Vaikka niinhän sun tapa tahtoo vähän olla: kun sä oot paikalla, asiat myös alkaa tapahtumaan. Se on hienoo. Hali!
Sikäli hyvä, että porukka siellä paheksuu sentään apinan pitämistä lemmikkinä. Täällä on eläinsuojelukeskuksen naapureilla apina lemmikkinä, kettingin päässä välillä ja en tiiä missä muutoin, mutta ei siinä ole mitään tehtävissä koska on laillista.
Vaikka Thaimaassa on ollut vuoden alusta eläinsuojelulaki, ei paikallisen poliisin mielestä mitään tarvitse tehdä jos vajaaälyinen eläinten haalija pitää viittä kissaa häkissä. Poliisin mielestä on ok kunhan saavat ruokaa.
Varmasti Cats of Gilin ansiosta porukka siellä on alkanut ajattelemaan. Kunhan vain muutkin toimisivat!
Lähetä kommentti