BAHANG!

Maisemissa ei oo paljoo valittamista

BAHANG! Se on mälesiää ja tarkottaa jotain et "just take it". Myä ruvettiin käyttämään sitä kippiksen sijasta ja kehiteltiin jo hienoja drinkkejä, mm. BAHANG On The Beach. Joo. Tämmöstä näin alkukevennykseks.

Mut hei AAARGGGHHHHH. Viimeinen ilta Kapasella! AAARGGGHHHH! Venytettiin täällä lorvimista parilla päivällä aiotusta, mutta aika, tuo perkele, lentää hirveetä kyytiä ja se on ny sitte kuiteski taas eessä Assholen pakkaus ja paikan vaihto. 

Ollaan täällä tosiaan oltu aika kovin tekemättä yhtään mitään. Jopa Camipami on rauhottunu ja osannu olla paikallaan nenä kirjassa. Kauan siihen meniki, viel Cheratingin rannalla se oli jatkuvaa säntäilyä ja ihmettelyä ja hiekkarannan kaivamista ja rapujen jahtaamista, mut niin vaan tuokin touhottaja lopulta mureni ja oppi olemaan. Avot! Loma, ihmisen parasta aikaa! Päivät on siis maattu rannoilla, vähä snorklailtu ja semmosta, ja sit illat on lotkotettu KBC:n kuppilassa illallista oottelemassa ja kaljaa lipittelemässä.

Tääl on joka ilta nyt tehty silviisii, et keittiö pykertää hurjat dinner-mätöt ja sitte kaikki syyään yhes pitkäs pöyäs, ollaan big happy family ja sillai. Saatanan ahistavaa sillo jos vieree istuu joku joka ei tajua et ku syyää ni ollaa hiljaa ja hotkitaa, eikä vittu kuulustella et mist siä oot ja mis oot käyny ja millasta oli ja päläpälä.  Mutta tääl on onneks nyt ollu tosi hiljasta eikä ketään missään, on illallisetkii saatu syyä aika omas porukas (myä + KBC:n posse). Ruokalista joka illalle on rakentunu silviisii et lähinnä vissii miulta kysytty et mitä miä tahon syyä, ja sitä sit pohdittu ja yhteisymmäryksee aina päädytty, ja sit miä oon piirustanu illallismenyyn baarin seinälle ja yks ilta jouduin oikee keittiön puolellekii pilkkomaan meloonia ja kantamaan lautasia pöytään. Piru viäköön, pistivät siis laiskimuksen töihin. Mut ei minuu haitannu, se oli ihan et kättä lippaan, puukko käteen ja meloonia silppuamaan ku komia hollantilais-Hans komens. Ja sain siitä hyvästä parit pöperöt palkaks, et ei paska diili ollenkaa.

Meil on aina hauskaa seuraa

Ja ihmiset on ihan vitun mukavia, varsinkii tää KBC:n porukka on ihan törkeen hauskaa porukkaa ja jotenkii miäkii oon osannu olla suuremmin ahistumatta vaik juttuseuraa koko ajan onkii. En nyt tietenkää oo retkahtanu sellaseks ku Cami joka koko ajan kuttuu ihmisiä istumaan meijjän kans ja tietää kaikkien nimet ja asiat, mut noin niiku oon osannu olla ihmisiks ja kotkottaa ilman suurempaa hermoomista. Ja on komeita poikia, voi herrantähren. Uus ranskalainen kokki on ihan naurettavan nätti  ja sit on sellain paikallisjäbä joka näyttää Chris Cornellilta ja jolla on niin hieno puheääni et vaik se istuis vieres ja lukis samppoopullon tuoteselostetta ni menis kalsongit mutkalle pelkästää sen puhetta kuunnellessa. Ja kaik on kivoja, mut meist vähä tuntuu et komeen Hansin saksalainen tyttöystävä ei meist vissii oikee välitä, piti ihan melkee totaalista ignoorauslinjaa, ei välil ees kattonu päin eikä vastannu ees tervehdyksii, ja piti tätä hyytävää pelii  siihe saakka kunnes kuuli ilouutisen et ollaa enää pari päivää ja häivytää. Sit alko juttelemaa ja olemaa niin aurinkoista et päähän sattuu. Luulen et se ei jää rannalle itkemää ku myä huomeen aamulla kiivetää veneesee ja lähetää.

Santa ja Claus

Ihmisten lisäks tääl on ihanat kissat, Santa ja Claus. Ne on molemmat poikia ja homoja. Ja aivan ihania. Santa on isompi ja tuuheehäntänen, Clausilla on mahtavat siniset silmät ja maailman pehmosin valkonen turkki. Homoja ne on ehkä siks ku saarella ei oo ollenkaa tyttökissoja, mut mikäs siin, homoiluhan on kollien hommaa.

Kapasen saari on siis kaikinpuolin aivan järkyttävän ihana. Mahtavat rannat ja mahtavat snorklaamot ja upeet maisemat ja pienel tepastelul pääsee ihan tyystin autioille rannoille retkottaa mis ei oo ketää eikä mitää. Miä oon jo päättäny et tuun tänne takas joskus tossa elokuun lopulla. Ja sit oon ihan rauhassa muutaman viikon enkä tee mitään. Paitsi kuulemma ehkä vähä jotaa apulaisen hommia jossai keittiön nurkilla, mutta ei haittaa. Kun komistus käskee, ni miä tottelen.

Huomenna myä siis lähetää täältä muualle. Pyhkästää veneitten ja bussien kans yhä vaan pohjosempaan ja rykästää Perhentianin saarille. Meil on siel aikaa jumittaa joku viikko, jos on kivaa, ja sit loppuu rantahommat ja alkaa vuoristo- ja kaupunkisysteemit. AAARGGGH.

Nii ja peeäs. Ei olla intian valtameressä eikä lähelläkään Achia. Maa ei oo täällä jytissy eikä tsunamivarotus oo meijjän merelle.

Regei-Jänes ohjeistaa mis suunnas on vessat

Tuon portin yli ei vissii parane kiipeillä

Santa

Autio hiekkaranta

Mun hima