Luksuslötköttelystä haisevaan tunkioon

Katottiin autiota hiekkarantaa mein luksusresortin pihasta

Täällä ollaan! Kerron myöhemmin että missä haisevassa tunkiossa, mut ens kerron mitä touhuiltiin tuossa männäpäninä.

Sillo viime lauantainahan nii juu lähettiin vähän asenteella et riipastaan muutamat. Siinä todellakin meni muutamat, mein kuitti illan päätteeks oli kilomeetrin pitunen ja rinkkejä oli vedetty niin maan perkeleesti. Puolustuksiksemme on sanottava, että drinkit oli pieniä ja halpoja, ne suorastaan huusivat että juokaa meitä ja monta! Sekä oli vaan sellanen "no kai me nyt yhet vielä otetaan"-fiilis, josta ei loppua tullu ennenku paari meni kiinni. Mutta välillä se vaan pitää vetää rehdit lärvit! Sitäpaitsi, törmäsin tuttuun! Maailman pienuus ja sillai. Eräs Sergiiii -niminen mukava ukrainalais-sergei, kenet tavattii Camipamin kans Kapasilla jo viime huhtikuussa, ja sit viä törmättii sattumalta häneen Kuala Lumpurissa, ni nyt hää oli samaa aikaa Kota Kinabalussa! Miten sattukii! Hauska heppu ja hauska ilta oli muutenkii.

Mein piti seuraava aamupäivä hiukan tepastella Kota Kinabalun sunnuntaimarkkinoilla, ku sellanen siinä suoraan hotellin eessä kuhis. Käytii heittämäsä siinä semmonen pitkälti toista minuuttia kestäny kierros ja todettiin että ei saatana. Otettiin pirssi alle ja paineltii jo aamusta mein luksusresorttilomailukeitaaseen Papar-nimiseen käpykylään. Siä oli ihana Piitsiresort änd spaa, josta oltii kolmeks yöks varattu huone. Sinne siis uima-altaan reunalle pötkölleen tekemään ei mitään.

Mutta miäpä rupesinki siinä sitte oksentelemaan ja aattelin että rapulahan tämä on ja aivan on ansaittu tuolla drinksumäärällä, mitäs läksin, kärrrrrrsi huarrrrra, oma moka, en jua enää ikinä ym kliseitä siinä sitte ittelleni hoin. Mutta koska oksentelu muuttu siitä sitte ikäänku toisenki viemärin tyhjentäväks äksöniks, eikä miulle oo maistunu ruoka nyt viiteen päivään, ni kyllä täs on kyse ollu jostain aivan muusta. Ei se mitää, olinhan jo ehtiny oikeen kaipailla sellasta reipasta puhistavaa vattatautia, ja sellanen on nyt sitte käyty jälleen läpi. On niin valaistunu fiilis nyt! Olo alkaa jo helpottaa, mutta ruokaa ei tee viäkää miäli ja syöminen on sellasta väkisin pupeltamista. Ihme se on seki!

Mut mikäs siin oli 3 päivää potee vattapöpöö, ku oli luksusvessa ja komiat puitteet muutenki, ei tarvinu ku käännellä kylkee uima-altaan reunalla, lukee kirjaa, käyä ripulilla ja illat lötköttää ilmastoinnissa kattomassa telkkarista leffoja. Ja Wipe Outteja, jäätiin aivan koukkuun.

Et ei nimittäin puuttunu vauhtia ja vaarallisia tilanteita mein resorttilomailusta. Oikee itteeki huimaa näin jälkeepäin ku aattelee. Et oli se kreisii. Varsinkii toissailtana ku katottii telkkarista... KARATE KID! Oh se lopun kurkipotkukohtaus!

Meiän suosikkipaikka Kota Kinabalussa. Siä on kauppoja, leffateatteri, Starbucks ja Sushi Tei

Eilen aamulla oli luksuslötköttelyt lötkötelty ja kipastii takasin Kota Kinabaluun. Viä viimiset hengailut ostareilla, viimiset sushit ja sit ajoissa nukkumaan. Meil oli herätys aamulla klo 4, kert oli lentoja tuossa aamu-kuuen jälkeen. Miunhan piti tää päivä nylkyttää bussilla halki komian Borneon, Kota KInabalusta ja Sempornaan, mutta vähän vattateknisista ja mukavuudenhalullisista syistä törsäsin ja ostaa lojautin täks aamuks lennon Kota Kinabalusta Tawauhin.

Snif. Se on nyt Vähiksen kanssa lomailut lomailtu, lennettiin aamulla aivan eri suuntiin. Vähis pyhkäs Hong Kongiin, lomansa viimoselle etapille ennen paluuta Mordoriin, ja miä pyrähin Tawauhin, mistä jatkoin autolla Sempornaan. Aivan orpo olo nyt ku Vähis läks, mutta illalla tänne tulee SannaVee, jonka kans vietetää seuraava reilu viikko ihan kreisisti sukellellen.



On ollu sikakivaa ku on ollu seuraa. Vähiksen kans varsinkii meil tuo yhteiselo sujuu, ku meil on samanlaiset vuorokausrytmit ja meiningit muutenkii. Sekii ku osaa sen, et maataa hiljaa ja luetaa kirjaa, välil hypätää uima-altaasee tai meree ja sit taas maataa hiljaa ja luetaa kirjaa. SannaVeen kans meil on sit taas ihan toisenlain meininki, myä vaan sukelletaan niin perkeleesti.

Mut sijainti juuri nyt on siis Semporna, saatana. Täälläkii oon käyny aikasemmin ja muistin toki et tää on ihan hirviä mesta, mut täähän on vittu viel kauheempi ku mitä muistelin. Likanen roskanen paskanen haiseva ruma tunkio. Kerjäläisiä. Hurjassa kunnossa olevia koiria. Silkkaa hirveyttä, siis. Mutta siihen on syynsä, miks täänne ihmisiä tulee, ja se syy on tuossa lilluva meri ja siinä pojottava saaristo. Tänne tulaan lähinnä siis sukeltamaan. Kuhan tästä Sempornasta merelle lähtee ni maisemat äkkiä muuttuu vallan toisenlaisiks. Täällä oon nähny postikortteisimmat pikkusaaret ja täällä oon kokenu huikeimmat snorklaukset (kert en ollu tämmöin viileen cool sukeltelija viä sillo ku viimeks tääl oon käyny, sillo olin vaa nynny snorklailija).

Ootan suurella mielenkiinnolla millaset on sukellukset täällä. Meil on seuraavalle viikolle buukattu 5 päivää sukellusta. Sipadanille mennään ens viikolla, mutta huomenna on jo ekat sukellukset jossain Pulau Mabulin tienoolla. Sinne Pulau Mabulille myö huomenna muutenki painellaan, majotutaan siellä muutama yö.


Sipadan on muuten just se mesta eli paikka mistä se Fränti ja mikä-se-sen-kaveri-oli kidnapattii ja vietii johkuu Filippiinien viidakkoon panttivangeiks. Tämä näin miälenkiintosena sivuseikkana mainittitakoon.

Piän suklauksista suklauspäiväkirjaa, jonka piarasen tänne plokiin jahka on suklaukset suklailtu ja palattu ns. sivistyksien äärelle ja ku malttaa taas vähä tietsikalla äheltää.

Ai vittu miä lupasin niist parin viikon takasist paskoista Lembonganin suklauksistakii kirjottaa ja oon unohtanu aivan. Tai siis on kirjotettu mutta misäs se äkänen avautuminen ny oikee onkaa... oootakee, se saattaa tupsahtaa tänne viä tuos myöhemmin tänää. Ku miul on nyt tämmönen asioienhoitopäivä, ennen katoomista saarille ja merenpohjiin. On meinaan ny päivitetty kaikki saatanan kirjaplokit ja majotussivut ja matkareitit ja on pelleilty feispukissa ja maksettu laskuja nettipankissa ja viä pitää meilejä kirjottaa ja hoiella erinäisii jutskii... vittu miulle tulee tästä ny oikee ressi. ARGH.


Oikeesti. On pinna hiukan kireellä ja stressi erinäisistä asioista. Kumma juttu, koko reissun aikana joka ainoa todellisen, vakavan vitutuksen ja/tai stressin ja/tai ns. unettoman yön aiheuttanu asia on tullu Mordorista käsin. Huokaus. Voisko alienit jo sädettää siihe suuntaa hiukan?

Ei miul muuta. Härkää sarvista ja asioien hoitoa ja sit katoan vähäks aikaa tuonne liplattavain lainein taa. Molskis ja loiskis vaan!

Taas yks auringonlasku

Nää hairy balls -tyyppiset hetelmät on eri jees. Litsejä nämä kai oikeesti on mutta miusta Hairy Balls on ihan hyvä nimi kans.

Hillitön ukkosmyräkkä toi kaatosateen joka muutti koko tienoon järveks

Kuvottavia sammakoista tehtyjä pikkulaukkuja

Kota Kinabalu

Aurinko vasta nouseskeli ku myä oltii jo lentokentällä

Mount Kinabalu lentsikasta katottuna. On se hiano!

Ehkä ainoo kohta Sempornasta joka ei näytä haisevalta tunkiolta. Mut tää onkii porttiteoria Sakaran Marine Parkkiin. Tämän kuvan myätä terveisiä - ja busuja - Sakara Recordsin ihanille komeille könsikkäille!

Loppukevennys: EASY PENETRATION?????? (Tää on oikeesti joku hiustuote, eikä seksituote. Mistä tulikin mieleen et jännää et täälkii niin muslimisen häveliääs maas on kaupoissa ihan siin kassoilla tyrkyllä kauheet arsenaalit spärdäreitä ja herra ties mitä erilaisii liukkareita ja säpinävoiteita. Jännää. Kai täällä sit pannaan paljon?)