Omista kissoista Tarja on lasaretin pahnoilla erittäin heikossa hapessa. Näyttää kissarutolta, mutta koska Tarjalla on rokotukset kuosissa ni saattaahan se olla jotain muutakin, eikä se rokotekaan kaiketi 100% suojaa anna että mistäs näistä taas tietää. Löysin Tarjan kotipihasta eilen aamulla apeena ja huonona ja kiikutin sen sairaalaosastolle, kun kotona on sisällä pentuja niin ei voinu sitä sinnekään tuutata. Tarja on tiputuksessa ja rajulla lääkityksellä. Selvisi yön yli, mutta surkeessa kunnossa on. On tajuissaan, ja liikuskelee, kehrää kun käyn kattomassa ja paijaamassa. Valittaa, hänen on vaikia olla.
Potilas Tarja |
Jos jotain positiivista niin Tarjalla on toki mahollisuus selvitä, kun ei ole enää pentu.
Stressi on valtava ja miä en saanu yälläkää nukuttua ku hermosin kissoista ja tästä persetilanteesta.
Rokotus on ratkaisu ja sellasta kohti olis mentävä että saatais ihan helvetillinen läjä rokotteita ja voitas pitää sellanen kaikki saaret kattava rupeama jossa tuutataan rokote joka ikiseen mirriin joka kiinni saahaan. Se ei ole ilmasta semmonen, mutta onpahan tavotetta tulevaisuuelle.
Muista asioista lisää sitte ku tää meininki helpottaa, nyt ei tunnu kovin tärkiältä mussuttaa mistään rairai-meiningeistä ja auringonpaisteesta ja elämän ihanuudesta.
2 kommenttia:
Kun tämän saman laittaa ihmisten mittakaavaan, jenkkiäidit ja rokotteiden välttely, trendi levinnyt Suomeen - way to go.
T
Voi ei! Kamalan näköinen tuo kisupoloinen tuossa kuvassa! Ei varmasti ole toisella hyvä olla! Itelle herkkä paikka nämä kisujutut - meidän yksivuotiaalla todettiin sairaus, johon ei ole parannuskeinoa tai lääkitystä! Tsemppiä sinne. Hienoa työtä teet!
Lähetä kommentti