keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Nummirock parasrock



Nummirock! Avot!

Olin edellisen kerran käyny Nummirockissa joskus yli 20 vuotta sitte. 80-90-luvun vaihteessa oli juhannukset aina siällä. Nuaria kun oltiin niin telttaillen ja kreisisti sekoillen. Oi niitä aikoja. Sitte tuli kaikkea muuta elämään, käytiin aika paljon Roskildessa mihin yleesä lähettiin aina jo juhannuksen aikoina, sitte olin kiireinen bizniz-urakaahaaja, sitte oli Rautakorpi Räp&Rok-bileitä min äitylin pöndellä ja sitte rupesin olee aina juhannukset duunissa että sai säästeltyä rahaa ja lomia ja ylitöitä reissuihin. Nummirokki jäi kaiken tän jalkoihi. Mutta nyt pääsin taas Kauhajoen karkeloihin, aijjettä!

Ja olipas lupsakka meininki. Asuttiin oikeella Trailer Park White Trash alueella asuntovaunussa (vaikken siällä nukkunukaan yhtään yätä, miä asuin lähinnä autossa) ja meininki oli mitä parhain. Ankaraa tissuttelua kolme päivää, mutta koska vanhuus ni ei mitään övereitä. Muut veti övereitäkin ja sitähän oli varsin hauska seurailla.

Kelitkin jotakuinki suosi. Torstai oli perkeleen kylmä mutta perjantaina arska porotti ihan solkenaan ja jopa miun parkkiintunu nahka otti vähän punotusta pintaan.

Parasta oli, että mestoilla oli aika helvetisti kavereita ja uusiakin mahtavia tuttavuuksia kertyi. Tätäkin parempaa oli tietenki pändit. Sitä kun on taas pari vuotta ollu pelkän maalimaa syleilevän raggamuffin-regein varassa tua Hiekkakikkareella ni kyllä nimittäin hevi maistui meikäläiselle. Näin jopa useita pändejä, mikä on sinänsä huomion arvoista koska entisessä elämässä noi festarit tuppas menee niin että sitä keskitty edustamiseen ja verkostoitumiseen, ja vaan harvoin sai hanurinsa irti bäkkäribaarin penkistä ja jakso vääntäytyä kattomaan yhtään mitään.

Turmion Kätilöt: loistava! Mokoma: loistava! Stam1na: aivan helvetin saatanan mahtava! Bodomit: herrajumala! Bodomien keikan aikana kävin läpi ehkä kaikki maaliman positiiviset tunteet liikutuksesta panetukseen ja kyllä tuli tippakin silmään ku vetivät Angels Don't Killiä. Tuli sellanen onnenpuuska ja samalla valtava ylpeys että miten hianosti vetävät ja on ne niin ihania ja tässä sitä nyt saan miäki kattoa.

Mayhem

Erikoiskokemuksia: Mayhem. Vaikka oonki metallikääkkä niin tuo black metal -osasto on vähän sellasta etten siitä hirviästi mitään tajua. Mutta koitin käyä Mayhemia kattomassa ihan noin että pitää kai ne nähä kun tuossa soittavat. Plus olin seuraillu millasta mörköä sieltä niien bäkkärikopista ulos ryömi ja näytti aika päheeltä. Muttei sitä keikkaa voinu kattoa ollenkaa. Soittivat niin vitun lujaa, että korvat meinas hajota ja jotenki se meteli oli sellasta matalalla taajuuella tulevaa murinaa joka tuntu sisuskaluissa niin kovasti et luulin et tähän miä nyt kualen jollen pakene. Siinä oli sellasta ruskean nuotin havinaa, että ei tiänny tuleeko kohta paska housuun vai tilttaako pumppu mutta selvästi tuntu kuinka sisuskalut alko muuttumaan synkäks saatanalliseks myrkkyripuliks. Piti lähteä pois. Mutta pidin siitä visuaalisesta synkkyydestä ja savuista ja muusta kovasti. Musiikki sen sijaan ei sanonu miulle yhtään mitää.

Olipas hiano festivaali. Valtaisa kiitos kaikille ja varsinkin Nummirockin järjestelijöille. Heille kiitos piletistä ja hyvistä järjestelyistä ja öisistä spurgukyydeistä takas meiän Trailer Parkkiin ja siitä mahtavasta hyvästä rennosta tunnelmasta. Kaikki oli niin perkeleen mukavia ketkä tätä festaria olivat tekemässä, että ei mitään tolkkua.

Nummirock täytti muuten 30 vuotta tänä juhannuksena. Jestas. Kun festaritkin misä on piänenä käyny alkaa lähentelee varhaiskeski-ikää ni sitä tiätää itte olevansa jo vankasti elämänsä ehtoopualella.

Kaksi yätä Tuskaan! Sielläkin on Bodomit! Ja Stam1na! Ja Turmion Kätilöt! Ja... ÄÄÄÄKKKK.... se Ghost! Heiän takia olen Mordorissa juuri nyt tänä ajankohtana. Muuten oisin tullu ehkä myähemmin kesällä.


Trailer Park

Meikän fängirl-moment Kärmiön Tutiloien kanssa

Tämä hämmensi ulkomaalaasia festarivieraita. Että viäressä lavalla pändit soittaa ja siinä kylessä porukka ihan ilkimullikkana nakusillaan jonottelee saunaan aivan muina nakupelleinä.


Martti Servo räjäytti lauantain

Stam1na on aina paras


Bodomit. Syrän syrän syrän.


4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ah, nostalgiaa. Mummirock.
Paikalla viimeksi 1993. Ei muistikuvia.

anna milano kirjoitti...

Kyllä aitoon pohjamudasta kumpuavaan fiilikseen pääsee vain suomalaisilla festareilla. Voi elämä, että tekisi mieli mukaan meininkiin😊

Anonyymi kirjoitti...

Paras ploki ikiin! Hevi jess! Kissat ou fakin jeeah! Jos Mordori-matkoillais kerkiät, tu kattoo Ruotsinpyhtäälle huullua (yhtä niistä...)kissanaista miähineen. Kato, alko muuten loma! Kiss.

Anonyymi kirjoitti...

Hihi, näin sut tuskan akkrejonossa. Meinasin sanoo et terveisii kissoille.

Tsekkaa myös nämä