Tyämatka

Jatkan pökerryttävän miälenkiintosilla plokituksilla. Pielkää pipoistanne kiinni, meno on vauhikas! elkääkä pureskelko kynsiänne tän jännitysnäytelmän parissa!

Fillarin takakumi oli eilen ihan luto ja puhkihan se paska TAAS on. Mankeli on varikolla Kakkosen Koralpiitsillä ja joku sen siä ehketi korjaa jos muistaa. Tämä alustuksena sille, että kävelin tänää töihin. Matkaahan on ehkä metri, mutta nyt kun vauhti oli normaalia kiitämistä hitaampi ni otin kameran käteen ja räps-räps.

Tältä näyttää miun tyämatka kotoa toimistolle. Kylä tää Länsväylän aamuruuhkassa kököttämisen voittaa, mitä?

Tulin just kotiportista ulos ja lähen het siitä portilta oikialle

Lähikauppani on siinä. Sieltä ostan vesipänikän ja lisää sykkivää sähkömittariin. Kiva setä tulee siält aina raahimaan vesipänikän miun kotio saakka. Ja jos kauppa sattuu olee kii ku tarvin vaiks sitä sähköä ni senku kipitän kaupan taakse piipittämään, siältä löytyy aina kaupan setä tai täti ja tulee heti jeesimään. Ai lav hyvä palvelu.

Kaupan kohalta kurvaan taas oikeelle ja voi juma siä on kanssatielläliikkuja! ÄÄK!

Aamuruuhka

Lähin ruokakuppila. He pesee myäs min pyykit, toistaseks. Pesun jälki ei oo kehuttava, mutta ku miun lähinaapurin pesula ni siä ei oo ikiin ketää ku koitan heille min virttyneitä lumppuja viiä pyykättäväks. Siksi valintani on tää seuraavaks lähin, koska he on aina auki.

Villieläimiä joutuu aina väisteleen....

...välil ne kattoo tollee uhkaavasti.

Sit jatkan tätä tiätä

Vilinää isossa risteyksessä. Käännyn täst tonne vasuriin. Jos oisin menos Lutwalaan ni jatkasin tuast suaraan, Lutwala on siä ihan nurkan takaan.

Jolkotan tätä tiätä piänen matkan

No katos siinhä se tyäpaikka jo onkii. Portti on viä sulettu ku kello ei oo ku seittemä ja vähä päälle.

Pihalla oon

Tuoho vasemmalla olevan asumuksen terasille asetun tietsikan kans ja alan hoitaa asioita. Tänää onkii ollu kaikenlaist ylimääräst jännää säpinää Eedenin Puutarhassa, mut miä säästän teit kaikkii kahta lukijaani nyt vähä ylimääräsilt syrämmentykytyksilt enkä kerro ku ehkä vast huameen mikä on ollu tän päivän jännitysnäytelmä. Huh huh.

Vakuutusvitutus

Pakko avautua. Nimittäin menee, tai meni jo, hermo.


I hope you will appreciate this act of benevolence toward yourself.


Piti oikein tarkistaa mitä "benevolence" tarkottaa. Luurini näpäkkä sanakirja kertoo että se on suameks "hyvänsuopuus". Vakuutusyhtiöni siis toivoo että arvostan tätä hyvänsuopuuden aktia, joka minua kohtaan on nyt heidän toimestaan tehty. Arvostan, perkele, arvostan niin että sattuu!

Mutta alotetaas tarina alusta ja palataan sitte tuahon hyvänsuapuuteen.

Koska siis Mordorin Kela potkaisi miut jo tuossa viime vuonna pihalle kelalaisuuden piiristä, miä en saa enää suamalaisia vakuutuksia. Ne kun kaikki vaatii että pitää olla kelakorvattava persoona, oikia ihmiin, mordorilainen Mordorissa. Ei se mitään, alun kiukuttelun jälkeen tilanteen olen hyväksyny. Ohan noita vakuutusyhtiöitä.


Koska olen myäs sukeltelija, Divers Alert Network eli DAN vaan näin kavereien kesken, tuli valikoitua vakuuttelijaksein. Aivan hyvä, heilt saa parilla sadalla eurolla vuodeks (hinta kohillaan kyllä!) päheen kultatason megavakuutuksen, joka korvaa sukelluskäpäytysten lisäks myäs kaikki muut lääkäriä vaativat hommelit eikä heil oo mitää pelleilyrajoja siin et matka ei saa kestää ku tän verran tai jotain. Oli niin vakuutettu ja sitä myäten turvaisa olla.

Mut ans olla saatana ku sitte ekaa kertaa piti laittaa vähän korvaushakemusta vetämään. Hihat palo totaalisesti, ja sellasta riesaa ei korvaa mikään vakuutus. DAN Europen nettisivuilta ei hakemallakaan löydy tietoa että miten vitussa heille tehään korvaushakemus. Laitoin sähköpostia, mutta kukaan ei vaivautunu vastaamaan. Laitoin oottelun jälkeen uuelleen sähköpostia ja nyt useampaan osotteeseen ja saatoin siinä hiukan kiivaasti kirjottaa että eikö teil oo näin vakuutusyhtiönä tullu miäleen että joskus joku saattais haluta laittaa korvaushakemusta inessiiviin, mitä. Että eikö ois kätsyä jos vittusaatana jossain kertositte miten sellanen erikoin ja epäilemäti harvinaislaatuin asia pitää tehä.

Sain lopulta vastauksen. Liitteenä lomake korvaushakemusta varten. PDF-muatonen, jota EI VOI tallentaa. Helvetin kätevää. Toisin sanoen, et voi täyttää lappua tietsikalla, ellet oo printterissä kiinni, kert täytettyä lomaketta ei voi seivata. Pitää siis rinttaa se tyhjä lomake ulos, täytellä se vaiks kynällä, skannata laput (3 sivua) tai ottaa niistä kuva. Kaikista kuiteista kans skannaus. Nää liputlaput sitte sähköpostilla DANin korvauskäsittelijälle.

Korvauskäsittelijä palaa asiaan ja antaa numerokoodin jolla siun onneton korvaushakemus nyt heillä tunnetaan. Kysyy pankkitilin tiedot tässä vaiheessa, koska ei kai ny hakemuspaprussa kannata sellasia kysyä. Ilmottaa että kaikki alkuperäset liputlaput on postitettava heille, ihan  siis etanapostilla oikeen (mikä on hianoa, koska indoneessian postilaitoksen kyytiin ei uskalla laittaa postikortteja kummempaa ku ei tiiä kauanko kestää ja meneekö ylipäätään ikiin perille), ja heille on  tiadotettava millon paprut on postissa. Sitte tulee viä yks PDF jossa kerrotaan että vahinkotapaus numero se-ja-se, siitä korvataan nyt tämä-ja-tämä summa euroja. Se paperi pitää rintata, allekirjoittaa sen merkiks et okei miä hyväksyn tän korvauksen, sitte skannaus/kuva ja sen lähetys takas DANille. Korvaus tulee pankkitilille sitte joskus.

Vuasi on 2013 ja näin toimitaan. Jollain vois käyä miälesä että mites jos ois heiän nettisivulla mestapaikka missä täytetään korvaushakemus ja siihen ympätään kuiteista skannatut liitteet ja painetaan VALMIS-nappulaa ja sitte hyö käsittelee asian ja ilmottaa lyhkäsesti et korvataan tai ei ja asia sillä selvä.

Mutta DAN Europen konttori on italiassa ja siällä vissiin pitää asiat tehä monimutkasen ja vaikeen kautta. Voihan FRUTTI DI MARE miä vaan sanon!

Nyt palataan tuohon miulle suotuun hyvänsuopuuden eleeseen, jonka vakuutusyhtiö on miulle nyt tehny.

Asia oli korvatulehdus. Olen heinäkuussa laittanu edellisestä korvatulehuksesta korvaushakemuksen (korva ja korvaus... ai lav suamenkiäli!) heille ja se hyväksyttiin mukisemati. Nyt kun tuas elo-syyskuun vaihteessa korva tulehtu jälleen ja kävin Balilla kunnon lääkärissä, ni vakuutusyhtiön toimesta alko nikottelu.

"Kattomme nyt että siulla on krooninen korvaongelma, joka siulla on ennenki ollu, eikä myä tämmösiä ruveta makselemaan". Chronic! Pre-existing condition! Voi saatanan perkeleen SPAGHETTI ALLA TONNO!

Miä hirmustuin ihan vitusti (lääkärilasku Balin kunnon lääkärillä käynnistä oli nimittäin vitun iso ja miä oon nykysin köyhä kulkuri vain) ja saatoin aika kipakasti meilata takasin että ei kai ny jumalauta kaks korvatulehusta ole krooninen sairaus ja että joka saatanan sukeltajalla on kausia kun korva tulehtuu ja mäkäti-mäkäti. 

Asiaa nyt pari viikkoa siä miätiskelleenä ja tiäs minkä spesialistien kanssa pohtineena hyö palasivat eilen asiaan ja soivat miulle nyt hyvänsuopuutta sen verran, että korvaavat tuon viime kuunvaihteen lääkärikäynnin. Mutta tuli julmettu ukaasi hyvänsuapuuden ohessa et kuinka nyt tästä lähin jatkossa mitään korvatulehtuksia ei korvata enää ikinä koska katsotaan että miulla on krooninen korvavamma ja miun ois syytä painella kotimaahani erikoislääkärin pakeille, ja by the way, myä ei muuten mitään spesialisteilla käymisiä makseta myäskään. Sitte seuraavassa lauseessa kuitenki sanovat että kaikki korvatulehusasiat on nyt poistettu korvattavuuden piiristä KUNNES toimitan heille jonkun vitun "fit to swim"-lausunnon.

Nyt odotan vastausta kun pyysin selvennystä että mitä tyä oikeen haluatte, et ku sanotte et korvatulehuksia ei korvata enää koskaan mutta sitte kuiteski vaaditte jotain lausuntoa et korvat on kunnossa ni sitte korvataan.

Mitä vittua?

Ai että miuta nyppii tämmöset pyrokraattiset paperisodat. Jos ei se jollekulle jo tullu selväks.

Noni, helepotti ku sai rähjätä asian julki.

Ja jos vahingos joku DANilainen lukee ni tämon tuohtuneena kirjotettua ja pahoittelen ja ihan tosissaan tosi paljo arvostan tuota hyvänsuopuuden aktia ja oon kiitollisuuesta ihan mutkalla ja ai lav jyyyyyyyyyy ja ootte oikeesti tosi kiva ja ihana vakuutusyhtiö ja kaikille suosittelen ja jatkossakin oon aina ja ikuisesti teiän asiakas, korvineni kaikkineni ja myäs Italia on ihana ja tykkään pizzasta ja spagetista kans! Grazie!

Seuraavaks kiinnostavempiin asioihin. Laitan teille vaikketi kuvakollaashion miun tyämatkasta. Joo! Kaikki huutaa jeeee! Ja miul on paljo muutaki sanottavaa mut ei kaikkee ny kerralla laiteta. Pihtaan, sen osaan.

Duunarin arki

Tuhannestsiljardispiljardis arskanlaskukuva

Thihihihihi.... Bloggerin tilastoja vilkasin ja viime päivinä tänne plokiin on tultu mm. hakusanoilla "oraali", "en miä tiiä", "iso muna" ja "hamsteri". Asiaa! Keep on coming, tyä omituiset friikit!

Min toimisto

Tykkään olla töissä! Mutta mikäs ihme se on, vilkaskaapa miun toimistonäkymää viäreisestä kuvasta! Lesoilin jo eilen tolla kuvalla feispukissa mutta laitetaa se ny tänne kans, kert kaikki kaksi lukijaani ei oo min feispuk-kamuja. Että osaatte siä petonisis ankeis masennuskonttoreissanne kadehtia. Sehän kert on niin että jos omalle kohalle osuva hyvä viä saa vähä muien kadehtintaa osakseen ni se omalle kohalle osunu hyvä ikäänku paranee vaan. Siitä johtuu seki että oon aina ihan liäkeissä ku talvisin nään jotaa Mordorin sääasioita ja siä on lunta ja tuisketta ja perkeleelliin pakkain. Sillo sitä aina kaksinverroin enempi arvostaa sitä että MIUN ympärillä huajuu palmut, rantahiakka on kuumaa, merives on +30 asteista ja aurinko porottaa. Kun tietää sen vaihtoehtosen todellisuuden jäätävyyden missä ihmiset toisaalla joutuu pohraamaan.

Enkö oo ärsyttävä biaats, mitä?

Töissä on siis kivaa. Ei miulla järin paljon tekemistä tiäteskää ole, mutta kaikenlaista piäntä ja tärkeintä on olla paikalla, vähän niiku ihan varmuuen vuaks. Kun ei koskaan tiiä millo pamahtaa portista sisään jätemaksun tai vesimaksun kerääjä, tai tulee ylläriasiakkaita kysymään huonetta tai mitä millonkii. Kauheen tohkeissani olin eilen ku ekaa kertaa vastaanotin asiakkaita ja pääsin niille vaahtoomaan et mitä kaikkee miun Hiekkakikkareella on tarjottavaa. Et tuol on tota ja tuol tätä ja siel sitä, ja ai että. Tänää on ohjelmassa lisää samaa, on "kiire" päivä kun asiakkaita lähtee useempi huoneellinen ja lisää tulee ja pitää tehä laskuja ja tarkistaa huoneita ja säätää.

Eihän tää silti tyältä tunnu, ei näissä maisemissa millään, mutta on ihan sikajees pitkän lorvailun jälkeen olla tärkeenä emäntänä tääl majatalos. Suzannelle, majatalon omistajalle, jo viestittelin et jatkossaki enitaim jos tarttet ni miä voin jeesiä.

Vähän miun on kyl vaikia noita poikia komennella ku en osaa asettautua pomon sortseihin viä, nolottaa ihan sellain perushommakii et meen pyytää kahvia. On vaikia olla palveltavana, kun on tottunu tekemään asiat itte, mutta pojat kekkä tääl on töissä ni selkeesti hermostuu jos meen ite tonne keittiöön häsläämään. Vien vaikka kahvikuppia sinne takas ni joku juoksee heti perään et hei boss, elä nyt siinä riehu ku myä kyllä hoietaan.

Erilainen on tyäkulttuuri mihin entisessä elämässä on tottunu.

Päivät menee kauhia vauhtia kun on niiku tekemistä. Herätys 6:30, kissojen ruakinta ja rapsuttelu, sortsit ja toppi ylle, rojut kasaan, fillaripolkasu Edenille siinä ennen puali-kasia. Hengailua ja asioien hoitelua iltapäivään. Sitte kotio, kissojen ruokinta, suihku, polkasu Kakkosen Koralpiitsille morjestaan siäl lomailevia kavereita, ehkä bintsu siinä paskaa jauhaessa, sitte kotio, Dimmun kanssa telkkarin töllötystä ja löhöömistä, unta, ja sitte huomenna sama uusiks. Rankkaa on tämä duunarin arki kuulkaa! Ei oo sellasta väliaikaa missä kohin hoitais omia asioita, mutta tänää on pakko. Sähkö on loppumassa, pitää ostaa lisää. Vesimaksun kerääjä ei oo miuta tavottanu ku en oo kotona koskaan eli pitää käyä vesikonttorilla maksamassa lasku. Kissanruokaa on haettava. On palaveri Gili Eco Trustin kanssa. Omat pyykit tarttis saaha johonkii pyykättäväks. Kaverit pitäs hakea kylään kattomaan miun taloa. Kauheest kaikkee.

Mut elämä on hianoo.

Ja Dimmu se vasta hiano onki. Laitoin jo kissaplokiin Dimmuvouhkaa, mutta tänne kans nää uusimmat räpsyt, koska ikinä ei ole liikaa söpöjä kissanpentukuvia missään. Aijjettä hän on IHANA.

Peeääs. Tauski on yhä kateissa. On ollu jo niin pitkään että.... Oon murheen murtama, mutta elättelen vielä toivoa, että joku kaunis päivä kun polkasen fillarilla  vaik tonne Nusa Tigaan ostaan lounaksen ni nurkan takaa kuuluis tuttu maukasu ja Tauskihan se siinä. Tauski on vaellellu ennenkin, kerranhan se katos ja löyty Lutwalasta myöhemmin. Ihmettä toivon yhä.

Aurinkonlasku dramaattisena

Taalasmaan Ulla tässä moi!

Päivää! Taalasmaan Ulla tässä moi!

Olen siis töissä. TÖISSÄ. Miul on tyä. Eli duuni. Pomona piänessä majatalossa. Talonnaisena, talkkarina, taalasmaanullana.

Eka päivä menossa ja toistaseks kaikki sujuu. Muutama textari ja puhelu on tapahtunu, rahaa olen käsitelly, yhen kerran pyytäny duunaripoikia hoitamaan yhen asian.

Stressiä pukkaa! Ääk!

Mut näin liki kahen vuoden mitääntekemättömyyden jälkeen on aika tärkeä olo kun on vastuullinen homma Edenin emäntänä. Että elämä ei nyt ookkaan silkkaa lorvailua ja porskuttelua. On herättävä aamulla aikasin ja sitte fillaroitava noin minuutin matka (sijaitsee rivakan kivenheiton päässä miun himasta) TYÄpaikalle puali kahexan joka aamu. Kunnes paikan omistaja on kunnossa ja pystyy palaamaan kotio. Kolmisen viikkoa ny näillä näkymin tätä hommaa. Jeah.

Eedenin puutarha

Tyäpaikkani on siis Eden Cottages, piäni ja siävä majatalo kookospalmuin katveessa. Viis huanetta, uima-allas, lauma kissoja, kolmen pojan henkilökunta. Tämon oikeen viihtysä ja rauhallinen kiva ihana mestapaikka. Ai lav it.

Tekemistä ei järin kauheesti ole, kunhan notkun paikalla ja kyttään että asiat rullaa. Makselen laskuja, kun niitä joku tulee tuomaan ja järjestelen varauksia sitä mukaa kun paikan omistaja tuuttaa viestiä tai joku muu ottaa asian tiimoilta yhteyttä.

Tämon ihan kivaa. Ainaki viälä nyt kun kaikki hommat sujuu eikä oo onkelmia, eikä ainakaan just nyt vaikeita asiakkaita.

Ajatella. Asiakaspalveluduuni. Minä sellasessa. Huh-huh. Tän lisäkshän - on monia rautoja tulessa, huamaattekstyä - on miun kissahommat, joien tiimoilta oon Gili Eco Trustin palkkalistoilla. Multitasking on päivän sana!

Tämä on siis hiano homma. Muuten oon romahtamispisteessä, koska SE VITUN JÄTKÄSAAREN PERSEREIKÄASUNTO EI OO VIELÄKÄÄN VUOKRATTU. On välitysfirma asiaa hoitamassa (kuvittelin että kun otan sellasen ni asian on nou problm ja hommat hoituu viuh vaan....) ja vuokraa puotettu kipurajalle ja vittusaatana miun pää räjähtää ihan niiku just. Miten tää on ees mahollista? Jatkuva määkiminen vuokra-asuntopulasta ja sit miul on spektaakkelimainen kämppä joka jää käsiin. Asunto on tuliterä, on saunat ja tsydeemit, sijainti Hesan sykkivän ytimen välittömässä läheisyydessä, vuokra todellakin kohillaan ja kaikkee. Ja ei mene, ei tunnu juurikaan herättävän ees kiinnostusta. Joku mättää, en tiiä mikä. Liäkö määräaikanen vuokrasopparius, sijainti vai mikä. Huoh.

Miä olen totaalikusessa ihan niiku just. Kämpästä juoksee kulut jo ja miulla loppuu rahat ja ja ja.......... ja... ja. Ei jumalauta. Miksi hain, ja sain, tuon riippakiven?

Mutta asioilla on tapana jne.

Hyvänmielen Dimmusta muutama kuva lopuks, ni ei oo ankea loppu tälle tilitykselle.

Dimmu morjestaa Lipsasen Dannyy

Dimmu on suloin

Ja Dimmu on riahakas ja villi

Talonvaltaus

Alkukevennys. Harvoin näin upiaa taidetta näkee. Tää taulu oli myynnissä yhes katukojus Balilla.

Oon takas Gilillä, jihuuu, koti rulaa, saari rulaa, aaaahhh enkä liiku täältä mihinkään vähään aikaan!

 Tää on nyt vaan pikanen tiedotus et oon hengissä ja hyvissä voimissa noin muuten paitsi lompakollisesti.

Asiat on kaikki levällään, rahahommat perseellään ja sillai, mutta ei se mitään. Ihan vielä. Kohta tulee paniikki ja mahahaava ja katkee verisuani päästä ellei ala hommat lutviutumaan, mutta se on sit sen ajan murhe.

Balilla kävin lääkärissä korvan takia ja sain ihan loisteliasta hoitoa BIMC-lasaretissa. Jännä että ku menin korvan takia niin lääkäri haastatteli kaikki helvetin kuukautiskierrot ja suolentoiminnat. Että korvani on tulehtunut mutta entäpä tuleeko kakka. Mutta korva on nyt ok, sain hyvät lääkkeet ja kaik ja voin suositella ehottomasti kaikille et jos tulee joku terveysjuttu ni BIMC is da pleis.

Kissaplokissa kissauutisia, kuolemaakin taas oli (alkais jo riittää, miun voimat alkaa olla loppu näien jatkuvien hautajaisten kans), mutta kivojaki uutisia. Vaikka asiat on tua mirriplokissa ni kyl on pakko vähä täälläki mussuttaa kert... Miulla on uus hiano kissanpoikanen kotona kasvatettavana ja oon ihan kiinnyksissä häneen ja huolesta soikeena et pysyykö hän hengissä ja kasvaako isoks uueks kolliks miun pesueeseen. Peukut on olkapäitä myäte perseessä et tuo pieni Dimmu Borgir saapi porskuttaa. Kattokee ny kui suloinen hän on!

Dimmu

Huushollini on ihana ja koti on bestein. Talossa asusteli miun sukelluskaveri Nadja sillä välin ku olin pois. Siellä yritti asustella myös muuta porukkaa. Heti sillo maanantaina ku lähin  ni kämppään oli painellu kaks jätkää ja asettuneet taloks. Nadja oli hiukan hämmentyny ku talolle illalla töitten jälkee sillo meni. Pojat oli esittäytyneet "siivoojiks" ja toki kuopsuttivat pihaa ja noin, ilosena kokkailivat ja olivat reppujen ja nyssäköien kanssa jäämässä ikäänku yöksi. Nadja heitti ne pihalle. Jätkät kuiteski pitkin viikkoa tuli ja meni omilla avaimilla ja käyttivät kylppäriä ja keittiötä ihan muina miehinä ja lainailivat fillareita. Miä kuulin tästä vasta ku tulin takasin ja sain hirviän hepulin. Menin lankoja pitkin talon omistajille että mitä vittua tämä touhu oikein on, et jumalauta, talo on miun vuokraama ja maksama ja jos en ole paikalla se ei tarkota että jotkut vitun jätkät muuttaa sillä sekunnilla sisään niiku omistaisivat koko paskan. Talonomistajilla ei ollu tästä mitään tietoa mutta nopiastihan se selvis ketä nää klopit oli, eli toinen on talonomistajan duunari ja hällä on taloon avaimet ja he ovat tääl siivoomassa talon eessä olevaa tonttia johon alkaa kohta nousta uusia taloja. Se, et täl duunariklopilla on avaimet miun taloon, sehän ei tokikaan tarkota että voi tulla ja mennä MUN kotiin ihan niiku huvittaa. Jätkä oli saanu hirveet ripitykset ja miä sain tukon anteekspyyntöjä ja vakuutukset että tää ei tuu toistumaan. Ostin silti porttiin uuden lukon ja siihen on avaimet vain ja ainoostaan miulla.

Näin meil Indonesiassa. Jännää.

Aini, ens viikolla miusta tulee muutamaksi viikoksi Ulla Taalasmaa. Talkkaroin eli vahtaan ja päällepäsmäröin Edeniä, miun kaverin Suzannen majataloa. Suzanne palo veneonnettumuudessa Balilla tuos muutamia viikkoja sitten, on muutama päivä sitte päässy sairaalasta jo pois, mutta ei ole vielä kunnossa et vois palata kotio tänne. Jotta miä tuuraan häntä sitte ens viikosta alkaen. Jännää. Ihan en näe ittiäni iloisna olemas tual et velkam velkam vieraita vastaanottamassa mutta mitäpä sitä ei elantosa eteen tekis! Vaati  se sitte vaikka aurinkoisen teeskentelemistä, kyllä hoituu, nou problem.

Mutta hyvä että jotain pientä ns. duunia on. Jei.

Kauheesti tosi upeita ja taiteellisia kuvia Kota Kinabalusta

Muatikaupan päät

Kota Kinabalu on nähty, shopattu, koettu ja ympärikävelty. Eihän tämä siti silmiä hivele, mutta tämmösiä nää Malesian kaupungit tuppaa olemaan. Pikkusen rähjääntyneitä ja mutta ihan mukavia kuitenki.

Majotus miulla oli piänessä kiinalaisessa majatalossa, joka oli melko kauhee läävä, mutta huone oli tilava, ilmastoitu ja lämminsuihkunen, eikä siä ollu ötököitä. Ja sijainti just hyvä, lyhyt matka kaikkialle ja viäressä hyvät happy hourit. Kelpas ihan okei tässä majailla.


Lähistöllähän on komia luanto, sademetsää ja vuoristoa, mutta miä oon niis käyny aiemmil reissuil ja nyt en jaksanu. Oon vaa tepastellu kylil, shoppaillu (jeah!), istuskellu katukuppiloissa pälyilemässä ohi menevää elämää, ottanu päivänokoset jos on nokoselta tuntunu ja ollu vaan laiskana. Just hyvä meininki, ei miul oo ollu tarvetta kummosempaan.

Tänää illalla lennän Balille eli koti lähestyy. Huominen Balilla säntäilyä ja asioiden hoitoa. Maanantaina vene kotio Hiekkakikkareelle, jihuuuu!

Mut kattoka dramaattinen ja erityisen taiteellinen ja tyylikäs guvagollaashi Kota Kinabalusta, ei miul oo tästä mestasta nyt tän kummempaa höpistävää.

Majailin tua kellertäväs tönös tos. Oli ikkunaton huane.

Majatalon kattoterassi kutsui viihtymään

Kylpyhuone tihkui glamuuria

Public toilet

Borneo bassist community?

KIRJAKAUPPA! En ostanu mitää mutta hääräsin siä varmaan kolme varttia ihan vaan viihtymismielessä

Julmetun kokosta uutta ostoskeskusta pykäävät meren rantaan. Mikä siinä oikee on, että kaikkialla veen äärelle rakennetaan tämmöstä paskaa eikä pietä niitä veen ääriä ihmisten virkistyskäytössä ku ihan minimaalisesti? Miä haluisin et veen äärellä asutaan ja käyskennellään rantapulevaardeilla ja istuskellaan puistoissa ja tuijotellaan eteerisenä horisontteihin. Itäkeskuksiin voi sitte mennä jonnekii vähä syrjemmällekii, kert sitä samaa sykkivää kulutusjuhlaa nuo ostarit on sisältä, oli siinä ulkopuolella sitte merta tahi betonia. Ei siä ostareis ketää kiinnosta onks sen Vero Moodan seinän takana komee merimaisema vai joku tehtaan takaseinä. Nih. Olen puhunut. Ja olen oikeassa. Aina! Äänestäkää minua!

Java Chip Frappucino

Hurjan hyvä Bomber Burgers and Shakes! Tosi viileen kuuli mesta missä oli kivoi tatuoituja poikia töis, ohjuksia seinillä, wifisalasanana "bombsaway" sekä aivan hullun kokoset purilaiset (kaikki sai myäs vegepiffillä) ja järjettömän hyvät juustotäytteiset jalapenot. Olin ottaa myäten majoneesissä ja mähnässä ku sitä purkeria koitin saaha suuta kohti, se oli niin iso et oli vaikia saaha haukattua siististi änd neitimäisesti. Eihän siitä kyenny syämään ku max pualet mutta ainaki oli tarpeeks! (ja lasku oli jättiläisvegepurkerille, jalopenoille ja jääkaffelle noin 20 rinkulaa eli vajaa 5 euroa).