Lepposa Lembongan

Aurinko laskee Lembonganilla

Esileikit sikseen, mennään suoraan asiaan:


Kävimma torstaina aamusella hakemassa ensin miun uuen passin Suomen konsulaatista. Konsulaatti on käytännössä yks toimistohuone Segara Village Hotellissa Sanurilla ja siä arviolta ruottalainen täti pitää vastaanottoa kaikille, kekkä tarttee jotain konsulaatin tarjoomaa palvelua. Pulju on kimppakiva Ruattin ja Norjan kans. Mut eipä siin mitää, miä sain passini ja samalla käytii Vähiksen kaa silmät ymmyrkäisnä pällistelemässä miten toisellalailla lomailevat ihmiset oikee elelee. Segara Village Hotel on nimittäins aika pähee spektaakkeli, eikä ihan osu meijjän budjetteihin. Hianot on uima-allakset (2 kpl) ja komiat on kuppilat (mm. orgaanista japanialaista tarjoava ravinteli, muiren muassa). Sellanen piipahdus epätodellisuuteen oli se.

Mein piti päästä torstaina jo 11:30 pikapaatilla Lembonganille, mut kui ollakaa, tuli textaria että vene lähtee vasta yheltä ja noutaja saapuu siinä 12:30. Meit ehkä vähä höynäytettii botskilippujen kans, mut ku ei jaksettu hirveesti ärhentää ja säätää ja äheltää ja tinkaa ja selvittää. Ja okei, venefirma joka meijät lopulta Lembonganille kyyditti, ei ollu alkuunkaa se, jonka kyytiin luultii liput ostaneemme, eikä se lähteny sillo ku piti ja muutenki vähä homma meni sillai ja tollai, mut paskanks väliä, päästiin perille kuiteski. Venefirma jonka kyydillä loppujen lopuks tultii oli Sugriwa Express ja eestaas-kyyti makso hirveet 350 000 rupiaa per harppu. Haiskahti vähä mut niiku sanoin ni myä ei jaksettu.


Rama Gardenin halpa maja
Lembonganilla saatii viä pikavenekyydityksen päälle kumivenekyyditys Blue Corner Divelle. Jännä, et ku meit on kaks luuskaa, ni meitä kyytimään läks 4 jannua. Yks ei meinannu poistuu kulumallakaan, alko palaa käämi ku myä vaa dumpattii kamat Blue Cornerii ja sanottii sinne et lähtää ettii majapaikkaa, ni tää yks saatanan pikavenefirman kloppi seuras mukana. Mit vit? Hein hommaan kuulu toimittaa meijjät haluaamme paikkaan ja thäts it. Mut tää yks kloppi vaan hyöri ympärillä. En tiä oliko ns. provikkaa vailla et ku HÄN tuo nyt akat kattomaan tätä-ja-tätä majaa, mut miä ekan majapaikan kyyläyksen jälkee sanoin sille et läheppä kuule menee, myö ei tarvita sinua mihinkää, et etimme majapaikat ihan ite. Ymmärs sit luikkia vittuun siitä parveilemasta. RÄYH.

Käytii muutama majapaikka vilkasees ja asetuttii sikakivaan Rama Gardeniin. Ei meinattu millää päästä yli siittä kui saatanan halpa tää on. 125 000 rupiaa yä eli noin 10 egee. Meil on omat hianot isot möksät, jotka on siistit ja kivat, ja sijainti on jotain minuutin kävelyn pääs Jungut Batu -rannasta. Ei tiätty oo ylimääräsii krumeluurei, niiku vaik ilmastointii tai uima-allasta tai hintaan sisältyvää aamiaista, mut vitut sellasista. Hyvää aamipalaa saa mist vaa, uima-allas löytyy Blue Corner Divesta ja paskaaks täsä ilmastoinnilla tekis. Okei, vähä repsottaa asiat jos tarkemmin kattoo, mut hinta-laatusuhre on yks koko reissun parhaita tämän majotuksen kohalla.

Ollaa otettu aika iisisti, ei oo sillai hötkyilty minkää suhteen. Vähä on kaljaa lipitelty mutta ei mitenkää rajusti,. Torstaina mentii jo varmaa ennen seiskaa omiin majoihimme ja miä ainakii nukahin jo hyvis ajoin ennen kasia. On tää villii tää mein lomailu ton Vähiksen kans.


Suatanan kyynel tirskahtaa siällä

Tänää myä lähettii aamusta "piänelle" kävelylle, joku nelisen tuntia siinä sitte loppujen lopuks män. Oli rakkulat jaloissa, nahat punasena, lämpöhalvaus, nestehukka ja yleinen nääntymys. Oltii pualhuamaamatta tarvottu tois pua saarta ja rämmittii siältä takasin päin tiäs mitä kinttupolkuja pitkin ku koitettii löytää Devil'S Tear -nimiin paikka, mikä on sellain kalliojyrkänne meren reunas mihi aallot lojauttaa silviisii et vesipilvet nousee korkeelle ja katsojalle tulee piän ja mitätön olo. Löyettii myä lopulta sinne, mutta melkonen seikkailu se oli. Verenhimoset lehmät ahisteli matkan varrella huutamalla AMMUU ja paikalliset hampaattomat papat naurovat päin naamaa, ku myä naamat hiessä kiipeiltii ylämäkiä. Mutta jumalaare miten hienoja paikkoja löyettiin! Käytii taas vaklailee jotaa emähianoo resorttia jossain ykstyisrannalla ja löyettiin se Devil'S Tear ja se oli valtavan hiano ja veti hiljaseks kattoa ku luanto näytti voimaansa ja aallot oli kerrostalon korkusia. Törmättiin myös jänskään hylättyyn yksityishuvilaan, joka pojotti ehkä upeimpien maisemien äärellä mitä täältä löytyy, korkeella kallion päällä. Näytti siltä, et sielt on lähetty kiireellä. Lattiat oli lahonnu jo, mutta siä oli taulut seinillä, sängyissä patjat, ikkunoissa verhot ja sohvakalusteet sikin sokin olohuoneessa.

Unelmieni kesämökki olisi hän, jos olis rahaa ostaa ja rempata mestapaikka kondikseen. Sit siä kuulkaa senkuu jonkuu isomunasen könsikkään kans auringonlaskun aikaan köyrisin pitkin jyrkänteen reunaa ja sit uima-altaassa ja sit kylpyammeessa ja sit siin pihakeittiön uunia vasten ja sillai. Avot! Että ku joku aika sitte pohdiskelin tääl plokissakii et mistäs sitä sitte haaveilis ku jo elelee unelmaansa, ni tämmösiä miä nyt sitte oon kehitelly päiväunelmiks. Että olis rajattomasti rahaa, pähee koti täällä jossain ja sit joku epätodellisuudesta materialisoitunu könsikäs, kenel ois sekä asiallisen kokonen aisa, että raksuttavat aivot, sekä - tiätysti - pitkä tukka ja kitara ja tatuointeja.


Lembogan on siis ihana ja lepposa mesta eli paikka. Hintataso on kohillaan, meininki rauhaisaa, auringonlaskut huikeita ja aina jossain vilahtaa joku hyväruatonen surffari. Tääl on ihanaa ja piän hetki hetkeltä tästä saaren köntsästä enempi. Ai että!

Huomenna myä lähetään takas Sanurin saattohoitolaan. Meil on huomiselle oikee sikahianoo ohjelmaa miätittynä. Aatelkaa, tehää muutakii ku väistellään rollaattoriväkee Hanurin rantaraitilla! Elämää veitzenterällä!

Ainii, ja kyllä miä kävin tääl Lembonganilla taas sukeltamassa ja toteemassa et vittu en osaa mitää. Ja muutenki meni suklaukset vähä päin helvettiä. Niist kirjottelen erillisen lätinän joskus myähemmin, miun pitää ens laskee johkii kymmeneen miljoonaan et vähä vitutus laantuu ja pystyn asiasta kirjottamaan muutenkii ku raivoomalla.


Ei muuta. Se on kohta taas aurinkonlaskun aika. Ja tänää myä ollaa kaiken tepastelun ja jalkarakkuloien takia ansaittu kyllä pitsat. Maiskis!


Auringonlaskut Lembonganilla on huikeita
Lähettiin kävelylle. Ens ohitettiin kotirannan eli Jungut Batun merileväviljelmysten sadonkorjuuhässäkät
Sitte väisteltiin vaarallisia villieläimiä
Katteltii komeita maisemia
Tarvottiin hikee tirskuen läpi panaanipusikoittein
Päädyttiin tois pua saarta merileväviljelyksille
Polut pieneni ja lehmä vaani
Lopussa seisoi mm. kiitos sekä silmämunat, koska maisemat oli huikeet ja aallokot hurjia
Devil's Tear tirskahtaa siin taas
PÄRSKIS! Tää pärskähtely oli suoraan unelmieni kesämökin alla
Luonto on mahtava, meri on ärjy, ja myä ihmiset ollaan niin piäniä ja mitättömiä
Jalat rakoilla ja näännyksissä, mutta takasin kotirannalle päästiin
Loppukevennys: benziiniä myyään tolleen Absolut Vodka -pulloissa

Kommentit

Tsekkaa myös nämä

Järjestysnatsi

Työlupasirkus vm. 2017

Oodi uudelle Kissakonttorille

Mielensäpahoittajamuumio suurkaupungissa

Persaukinen vanha pläski ihmisraunio