maanantai 25. toukokuuta 2015

Kakkukahvin paikka

Elämää Hiekkakikkareella
Onneksi olkoon, tämä ploki on justiisa täyttäny nelijä vuotta. NELJÄ!

Ihan ekan postauksen naputtelin 23.5.2011, kun olin justiisa äheltäny päätöksen että nyt jumalauta riittää tää kärvistely ja ruikutus, miä otan elämästäni hatkat. Niin, saakeli!

Päätös oli tehty, muttei ollu viä ees lentolippua ostettuna. Sen ostin sitte noin viikko myöhemmin, menolipun Hong Kongiin.

Neljän vuaden aikana tääl plokis on käyty noin 400 000 kertaa. On seurattu miun lähtövalmisteluja, ensimmäisen puolentoista vuoden huoletonta lomailua, tuskailua Mordoriin paluun kanssa, helpotusta kun päätin et vitut miä Mordoriin takasin lähe. On vahdattu kissaprojektin syntyä ja nousua, sekä eletty mukana kissakohtaloissa. On kauhisteltu miussa möyrineitä ihonalasia matoja ja tsempattu uimataidottoman vesipelkosen nyhverön tietä sukeltajaks. Ja varmasti on välillä pitkästytty kualiaaks kun lässytän vaan kissoista tai kaljanjuonnista, eikä oo ollu mitään miälenkiintosta meneillään, ei rasvasia seksihurjasteluja, laskuvarjohyppelyjä tahi jatkuvaa karnevaalihumua. Se on kun keski-ikänen läski elää ni siinä ei järin paljon ilotulitusraketit lojahtele. Semmosta se elämä on.

Ploki on tässä nelijän vuoden aikana poikinu paljon kaikenlaista oheistoimintaa. On tullu lehtijuttuja miun trooppisesta laiffista ja kirjadiili (kirjalle joka ei vissiin koskaan valmistu, koska siihen ei yksinkertasesti ole aikaa) ja kolumnistipestiä ja mitähän vielä. Parasta on kuiteski ollu ihmiset, joita oon plokin ansiosta tavannu. Moni tänne lomailemaan tullu mordorilainen on ottanu plokin takia yhteyttä ja sitte on tavattu ja tutustuttu. Nyt mordorilaiset tuppaa kissakaupalle morjestamaan ja kantavat hapankorppuja ja mordorilaisia lehtiä ja votkaa. Joistain plokin kautta tutuks tulleista tyypeistä on tullu ihan ystäviä. Se on hianoa se.


Tattis kaikille kahdelle lukijalle, pysykää messissä jatkossakin. Teen parhaani, ettei tää ihan puuduttavaks jaaritteluks näivety.

Pitäsköhän mennä takasin Tinderiin, ni sais jotain äksöniä mistä juoruilla? Hmmmmm...



4 kommenttia:

Marika kirjoitti...

Tätä postausta oli mukava lukea! Bloggailu on yllättävän antoisaa ja rikastuttavaa puuhaa. Ihana lukea kuinka se on vaikuttanut elämääsi :)

Ja ennen kuin vallan unohtuu niin: Onnea 4-vuotiaalle! ;)

Ana kirjoitti...

Saman verran aikaa oon ollut mukana. Kiitos ja onnea tulevalle bloggeilulle & elämälle!

Anonyymi kirjoitti...

Täällä kans yksi koko ajan mukana ollut. Loistolukemista! Hyvää kaikkea sinne, sulle ja kissoille.

Anonyymi kirjoitti...

Onnea! Olen seurannut noin kolmisen vuotta säännöllisesti ja toki lukenut vanhemmatkin jutut. Jatka vaan samaan malliin. Kirjoitat sen verran hauskasesti, että kyllä näitä lukee vaikkei mitään mullistavaa tapahdukaan. Tosin siitä Tinderistä vois löytyä jutun juurta ;)
Päivi

Tsekkaa myös nämä