Uus koti ja menopeli

Uus koti

Elämä on ihanaa! Jihuu!!!

Muutin eilen uuteen kotiin, Kakkosen Koralpiitsin takapihan bambumurjuun, sulavan hintanen (150 000 rp yä), ilmava on, hulluja rakoja katonrajassa, sielt voi ryämiä siään mitä tahansa kikoloa pienempää, mutta ei haittaa. Suihkusta tulee painepesuri-teholla raikasta vettä, ja kun hippasen viel sisustan ni ai että! Ja ekan yön jälkeen ei oo napistavaa, joku pieni purema on käteen ilmestyny mutta ei häiritsevää ötökkäskenee, ei mitään mistä ei myrkyttämällä eroon pääsis. Huonekalut jo rukkasin uutee ojennuksee, mutta tarvin vielä köyttä et saa riippukeinun terdelle ja sitte pitää ostaa jakorasia (KIH!) kun töpselei ei oo tarpeeks, tarvin niitä monta ku on tuuletin ja lamppu ja pitää saaha viäl hyttyskarkotushommat ja aina on jotain ladattavaa. Tänää siis ohjelmassa paikallisen K-raudan ettiminen.

Kotini on linnani ja sillai

Ihan ikioma menopeli! Jihuu!

Ostin eilen myäs päheen mahtavan menopelin eli polkypyärän! Eli siis OMISTAN asian Indonesiassa! Kui hianoo seki on! Ku kävin  tossa tinkaamassa naapurin fillarivuojkraamon kans et haluun fillarin ja haluun sen pitkäks aikaa ja ne pudotti hintaa sit 20 000 rupiaan per vuorokaus eli sehän tekis sellasta 600 000 rupiaa per kuukaus, ja olin ihan et no okei, taivun ehkä siihe. Mutta sit menin iltapäiväkahveelle tonne yhtee rantakuppilaa Edin kans ja se oli heti et eijeijeijei senki hölmö, hää hoitaa siulle fillarin jonka ostat omaks ja myyt sitte ku lähet joskus pois. Siin jo baarimikko oli myymässä omaa pyäräänsä mut en kelpuuttanu ku tahoin pimupyörän mis on kori. Koris voi kuskata asioita, vaik niiku Bintangia kaupasta kotiin. Ja eilen sit joku Edin kaveri toi semmosen liilan romun, jarrujahan ei oo ja muutenki rempallaa on, ja koitti kynii 900 000 rupiaa mut sanoin et maksan sen 600 000 ja sillä sipuli ja kaupat tehtii sit heti samantiän. Rantapaarista yks gubbe heti huuteli et sitte ku pitää korjata ja viritellä ni tuot tänne vaa, hän hoitaa ja säätää ja on saaren paras munamankelikorjaaja. Elikäs tänää sielt K-raudasta ostettava myäs jotai fillarijuttuja, esim. jarrut ois kivat, ni ei tarvi tuol kaahates huutaa patti punasena koko ajan et NO BRAKES NO BRAKES ja kattella ku kanssatielläliikkujat hyppelee viidakkoon.

Ihana rantapaari

Vähiksen lähön jälkee miä jotenkii latasin akkuja ja olin kovasti epäsosiaalinen ainakii vuorokauden verran, en oikee jaksanu puhuu kenenkää kans mut tokenin siit sitte ja oon jo ihan epänormaalin sosiaalinen ihmisten kans höpöttelijä (aina välil). Ja oon saanu jo uuet rutiinit käyntii elikäs aamupala, rantaröhnöttelyy, iltapäiväkaffe Edin työpaikan naapuripaarissa, suihku, ja sitte regei. Välissä ehkä vähän hiippailua kylillä, minimarketissa käyntejä ja sellasta laiskaa hillumista vaan. Eilen olin sit jo ladannu sulakkeet sillee et hulluu sosiaalisuutta, vieraitten ihmisten kans puhumista ja kaikkee. Oli Davidin läksiäiskemu ja se olikii ihan sairaan hyvä bile. Nuotio rannalla ja regei soi ja ihan mahtava meininki. David lähtee tänää Balille ja sielt sit kotio enklantii, mutta sovittii että täällä Gilillä nähää taas joskus ens vuonna. Mainion mukava tyyppi ja toivon todella et nähää viäl joskus.

Kyllä!

Nii ja ei, ei ole sutinaa. Uskokaa jo, tyä helvetin romantikot! Joku sata tekstaria tullu jo et NOH, onks jo panettu jotain. EI OO! Sori, tylsää, mut okei, sen verran sentäs voin vajoo johonki Sinä&Minä (vai mikä se puperteetti-ikästen pimujen romantiikkalehti on)-tasolle et kerron kuinka toi miun teinimäinen ihastus regeipändin laulajaan on edenny sellasee että se koitti eilen jotain puhua miulle mutta menin vaa hätäännyksii ja hermostuneesti hihitin ja pakenin paikalta. Vittu, ei mitää puhevälejä kiitos, sujuvasti kattelen kaukaa, koitan olla pissimättä housuun ku tervehditää ja siin on ihan tarpeeks. Puumaa ahristaa tuommoset hommat, en osaa jutella  nuarten nättien rastapoikien kans ollenkaa. Tuokaa miulle joku kypsä hevari ni sit osaan! Vitsillä sisään ja sillee.

Miun vapaaehtoishommelit oottaa yhä aktivoitumista. Piti täl viikol olla jotaa puuhasteluu mutta ei o komennettu hommiin, textarii jo laittelin into piukeena noh, mitä, millo, häh, mutta sielt kerrottii et onkii nyt vaa sellasii sukellushommia, mutta ilmottavat sit ku tarvittevat muihi juttuihi. Selvä phyy, miä keskityn siis lorvimisee ja Kirppu-Pirkon ruokkimisee kunnes tulee käsky muihi hommii.

Paras regeipändi tekee saundtsekkiä

Tekee muuten tämmöselle hysteeriselle aikataulujen noudattajalle aika hyvää tää paikallinen toiminta. Ku mitää ei sovita sillee justiisa ja ei kellonaikoja paljo katella. Ku ite on aina se joka on vartin etuajassa ja haluu repii päät irti niiltä jotka myöhästyy ees sekunnin sovitusta ni nyt saa oikeesti harjotella sellasta et asiat tapahtuu sillo ku ne tapahtuu, eikä sillo ku on sovittu. Ja kappas kummaa: maailma ei siihen kaadu jos sanotaa et kolmelta ja se tarkottaaki sit et puol kuuelta ehkä aikasintaa. Kreisii.

Viel en oo kauheesti ehtiny ajatella kaikkia asioita mitä pitäs ajatella mutta sen verran voin sanoo et tää reissuun lähtö on elämäni paras idea koskaan ikinä ja oon niin saatanan onnelliin et pää räjähtää. Että nytki saan tästä vaa tepsuttaa tuonne rantaa, ottaa kissanpennun syliin ja tuijotella kirkasvetiselle merelle, aurinko paistaa ja ei hualen häivää. Ihan saatanan sekopäistä että elämä voi oikeesti olla tämmöstäki, epätodellisen hianoo. Jumalauta.

David kävi laulamassa Let It Biiiiiiin

Taidekuva

 

 

Taide

Käpteeni Cocoliven alus