Laiskat päivät

Maisemaa vuorennyppylän jostain puolivälin alapuolelta räpsästynä

Se on viimonen päivä Vang Viengissä. Kyyti Vientianeen on huomisaamuksi ostettu. Tuli vaan aamulla herätessä vahva feeliksi, jotta on aika taas vaihtaa maisemaa. Suattapi olla että viitisen päivää Vientianessa on liikaa, mutta emmiä jaksa täällä Vang Viengissäkää enää olla. Vaikka ilonen yllätys tää olikin, ei ollenkaan niin kauhee mesta ku luulin.

Tällee miäkii oon tääl aikaani viettäny

En oo jaksanu tehä täällä MITÄÄN. Muil on ehkä aina välil varmat päivät, mut miul on ollu nyt ihan vaa laiskat päivät. Päivisin on niin saatanan kuuma, että ulkona kärventyy hengiltä, ja ku mummoutuneen muumion nukkumaanmenoajat ei anna mahollisuutta rajuun kreisibailaamiseen, ni vähissä on ollu äksöni. Oon siis keskittyny täällä Vang Viengissä lähinnä nukkumiseen ja makoiluun kirjan kanssa. Välillä kipassu sapuskalla, sillon kun on ruoka maistunu (pari päivää oli tuos et mikään ei mee alas, paitsi hetelmäpirtelöt ja ohrapirtelöt ja kahvipirtelöt). Laiskottelu on ihanaa. Silti on koko ajan vähä jonkinmoinen stressi et pitäs ny jotain touhottaa ku täällä kerran ollaan, mutta oon koittanu takoo puupäähäni et ei muuten oo pakko tehä yhtään mitään. Saa vaan olla, jos haluaa. Ja sitä oon nyt sit huolella harjottanu, sitä olemista vaan.

Tolle säälittävälle nyppylälle en uskaltanu kiivetä

Yritin eilen sentäs olla raisu seikkailija ja lähin tonne johonki riisipelloille tarpomaan ku siel oli viittoja et tuol on joku nyppyläjuttu mihin voi kiivetä ja komiat on maisemat. Sinne siis ja eiku kapuamaan. Mutta ku huterat ja vaaraa huokuvat bambutikapuutki reitiltä kävi vähiin ja kiipeeminen rupes tarkottamaan enimmäkseen ryömimistä jyrkän rinteen kivilohkareilla niin rupes pynkäämään pupu housuun. Yritin parhaani, mutta jossain kohtaa oli pakko kattoa omaa nynnyyttään silmiin ja todeta että tää homma ei nyt tuu onnistumaan. Ei varvastossuissa varsinkaan. Jos jatkan vielä metrinkään ylös niin en tasan pääse täältä enää ikinä alas. Takasin maan pinnalle siis, nöyränä ja luovuttaneena. Ja oli se alas tuleminenki niin hirveetä hätäännystä, et ihan hyvä oli kun luovutin leikin kesken. Kun sain maan kamaran taas jalkojen alle niin koivet täris niin että pyllähin vaan istuvilleen ja totesin että se meikäläisen vuorenvallotusura oli sitte tismalleen tässä. Kiitos kokemuksesta, en tuu uuelleen.

Turvallisen olosia tikapuita sentään oli osan matkaa

Siinä oikeestaan kaikki jännä mitä täällä on ollu. Lisäks törmäsin eilen tuttuihin eli Tontsaan ja Riikkaan. Olivat jostain hokanneet että no nysse yks punkero on täällä kans ja yhistyttiin sit eilen aurinkon laskun aikaan olusille ja kotkottamaan kokemuksista. Hyö ovat jo kuukausikaupalla reissanneet, junalla tulleet ääsiään ja Kiinat ja Mongoliat ja kaik o käyty. Mutta olipas mukavaa nähä ja ai että ku hauskaa puhua pitkästä aikaa suomea! Kolmen kaljan kekkulin siinä sais taas riivittyä, ja vasta ysiltä kömmin nukkumaan. On tää rajua! Pariskunta jatko matkaa Luang Prabangiin tänään, ja myö mahollisesti nähää seuraavan kerran toukokuussa Gilillä, jos heijjän reitti sinne asti kurvasee.

Jotta Vang Vieng on miun osalta aika lailla valmis. Yhteenvetely, olkaa hyvä:
Mainettaan ehottomasti parempi paikka, ei tää ookkaan mikään örisevä festarialue. Omaan silmään ei ainakaan oo osunu ihan hirveesti mitään sekoiluporukoita, mutta toisaalta oon joka ilta ollu nukkumassa jo ennenku zombiet on ryöminy koloistaan. Rento fiilis ja komiat maisemat. Ei kauheesti tekemistä eikä näkemistä, ellei oo innostunu luolista, kiipeilystä ym seikkailuista ja tubeilusta. Iso olut baarissa 8 000-15 000 kipiä. Täytetty patonki katukojusta keskimäärin 10 000 kipiä. Hetelmäpirtelö siinä 7 000 kipiä. Ravintelipöperö (jos jotain muuta ku patonkia) haarukassa 20 - 40 000 kipiä. Minivan-kyyditys Vientianeen 60 000 kipiä. Majotus: halpaa ku saippua, kevyesti vois majottua jollain 50 000 kipillä/yö, mutta ite oon maksanu tästä ihanasta koiranpentusesta majasta hurjat 120 000 kipiä yö. Majataloja on ihan vieri vieressä, eli ei tartte mitään etukäteen varailla, senku lampsii mitä vaan kadunpätkää ja käy kyselemässä. (Ja se rahan kurssi oli suunnillee et 10 000 kipiä on yks euro)

Mutta kannattaa ennen majataloon asettumista tarkistaa paikan järjestyssäännöt. Ettei tuu yllätyksiä niitten suhteen. Miun oman majatalon säännöt huomasin vasta tänään (ks. kuva alla). Onneks en veä huumeita enkä uhkapelaile enkä yhdynnöi enkä järjestele poliittisia kokouksia.

Ja se koiranpentupesue on käyty tarkistamassa taas moneen kertaan. Ja ny ku otin kameran mukaan ni heil oli siel just pöperöinti menossa.

Hauvvaäitee ja 8 hauvvavauvvaa

Että ei muuta täältä. Seuraava plörinä sit joskus muutaman päivän päästä Vientianesta. Molo!

Ja on täälläki temppeleitä! Yhessä kävin.