Moottoritiellä on puuma: PAI! PAI! PAI!

Norsu ei istunut eilen päälle, vaan miä istuin norsun päälle, eli pirtelökone ei Karmilan köökissä vielä surahtele ns. ittestään. Mut nyt raportoin eilisen retken, jossa oli ihan liikaa kaikkee ja ihan liian vähän aikaa ja jäi vähän sellanen "haukkasinko paskaa"-olo. Ehkä haukkasin, ehkä en, näin kuitenki aika paljon kaikkee ja opin puhumaan pari sanaa norsua ja kävin elefantin kans Mekongissa kylpemässä. Joo. Mutta...

Selvittelin tuos siis kaikenlaisia retkihommia, joihin sisältyis ainaki ny vähä jotain norsuhommia. Muutamat oli kauheen hintasia (liki 80 dollaria ykskii) joten ku sitte oli joka paikassa tarjolla sellasia yhistelmäreissuja mis oli norsuja ja Pak Oun luolia (missä halusin kans ehottomasti käyä) ja vähä veneilyä ja viskikylässä käymistä, ja aikani matkatoimistoja rampattuani yhestä sellasen sai 40 dollarilla (hintahaitari tolle ihan samalle retkelle oli matkatoimistosta riippuen 55 dollaristra alkaen alaspäin) ni ostin, ku aattelin et saan sit yhellä rykäsyllä koko paskan hoiettua ja saa sit loppupäivät tääl Luang Prabangissa olla vaan ja lorvailla. Kyselin tietysti sit kans et onhan sit hyvät norsut eikä oo mikään riistonorsula ja tietystihän vastaus oli että juu hyvät on norsuhommat, dount wöri.

Pikkusen jo siinä aamulla lähtiessä tuli olo et millekön paskareissulle tuli lähettyä kun hakemaan tuli sellanen rämisevä paku ja kuskit ei tuntunu löytävän hotelleja mistä porukkaa haettiin kyytiin, ja sit viel pysähyttii puoleks tunniks johonki lastaamaan kanootteja auton katolle, ku pari germaania oli ostanu kanoottiretken. Mutta miuta on ohjeistettu et ku Laosin valtion virallinen nimi on Lao People's Democratic Republic tai jotain eli Lao PDR ni se PDR tarkottaa tääl myös et PLEASE DON'T RUSH. Ni olin siinä sit vaa täynnänsä zeniläistä hätähousuttomuutta et kyllä tää tästä vaikka kestääki vitun kauan että mihinkää päästää.

Setä keittää tärpättiä

Ekaks porukka dumpattii markkinakojuilla täytettyyn "Lao Lao Villageen" joka oli pikkusen taas sellanen teemapuisto, mut tällä kertaa keskittyny paikallisen ponun eli tärpätin eli ns. Lao Lao -viskin valmistukseen. No siel pöris viinatynnyrit ja oli kaupan ties millä kärmeillä ja skorpioneilla täytettyjä pulloja. Itsehän keskityin taas mielenkiintosempiin asioihin eli kylän kissan- ja koiranpentuihin. Oi siellä oli sylissä piettäviä kehrääviä kissojaki, mitä tääl Luang Prabangissa ei oo paljon näkyny, vaikka kissoja vilisteleekin kaduilla, mutta ku ne ovat kaikki aika ujoa ja arkaa sorttia. Tuol viskikylässä oli seurankipeetä kehräysmirriä joten miä ihan tyytyväisnä siel jossain risumajan nurkalla penkillä istuin kissan kans tupakkia polttelemassa ja oottamassa kyytiä norsuja kattomaan.

Norsuja. Niin. Niitä oli siellä ns. "elephant campissa" ihan kaks kappaletta. No ei se mitään, miulle riittää ykskii norsu et sikäli jeejee. Ensiks oli vaan sellanen tyhmä pusikkokierros missä mentii istumaan norsun selässä olevaan penkkiin ja sit vietii pien lenkki lähistön metikköön. Onneks siinä sentäs nopiasti norsujen taluttajat kehotti hyppäämään sielt penkiltä ihan tartsaniks eli siirtymään ridaan siihe norsun selkään silviisii aivan niiku paljaaltaan. Se oli uus juttu, en oo ennen menny norsulla muuta ku just tollaviisii et siel on se sohva siel seläs ja istutaa siellä. Vähäsen pelotti ens ja ku aika karkeeta tikkusta karvaa on norsun nahka ni pisteli kinttuja ja hierti reidet ihottumalle, mutta yhtä kaikki, ihan jännittävä kokemus oli.

Lastuveneellä luolille

Norsuridauksen jälkee alkokii sit pikkusen miul jo käämi punottaa, oli lounastauko ja etee läiskästii kylmää vihannesta ja riisiä ja komento hotkasta huiviin niiku nyt, "we have 5 minutes, then we go to Pak Ou cave". Ekskjyysmii? Ihan viien minuutin lounastauko? Mutta ei auttanu, siitä miltei siivottii lautanen alta ku viel oli haarukka menossa suuhun ja hätistys avoauton lavalle (sitä rämisevää väniähän ei enää ollu missään) hirveen ihmislauman kans (niit ihmisiäki oli jostain tullu noin 5 lisää siitä ku aamulla lähettii), ja kauhee rytyytys johonki. Siellä jossain kiikkerä sellanen lastu-tyyppinen vene alle ja joen poikki Pak Oun luolille.

Eipä hieno tipu!

Kivat luolat sinänsä, ja siel sai tarpoo taas miljoona rappusta ja kaikkee, oli vitusti buddha-patsaita ja ehkä vielä enemmän turisteja, mutta ihan kiva oli käyä kattomassa kuiteski, maisemat sieltä oli komiat kans. Ja ku miähän suoritan kaiken tommosen töllistelyn aina ihan salamavauhilla ni pikkusen olin huuli pyöreenä ku just olin kerenny kattoa kaikki asiat ja valmistauduin johonki istahtamaan ja oottelemaan muita, ni siel jo tän tourneen järjestäneen Manifa-retkifirman (ainaki sellanen firma luki tyypin paidassa) punapaitanen jätkä komentamassa takasin veneeseen et on kiire jatkaa matkaa. Hei, kamoon, PDR! Ootsiä kuullu sellasta sanontaa et ÄLÄ VITTU KIIREHI? Mutta ei ollu tämä sälli sellasta sisäistäny. Se oli taas se kiikkerä lastu alle, takas mantereelle ja retki jatku. Siinä ohessa muuten oli yhen katukioskin terassin kaiteella pojottamassa kesy pöllö. Tai joku huuhkaja, mikä lie, mutta ihan törkeen hieno otus. Ensimmäinen ajatus toki oli et mikä sil on vialla ku se vaa istuu tossa, mutta en tiiä, ei se ollu siin millää kiinni ja kioskin pien ipanakii tuli siihen vaa ja paijaili sitä pöllöö ihan niiku tosta vaan. Ehkä se oli vaan kesy, mistäs sen tiätää. Komia tipu, ei voi muuta sanoo.

Näin puhutaan norsua

Sit onneks täs kohtaa hommat vähän rauhottu, koska suurin osa porukkaa jatko matkaa johonkii vesiputouksille, mutta miun retkipakettiin kuulu lisää norsuhommaa. Piti olla ns. mahout training, elikäs pikakurssi norsujen käsittelyyn. Tuata... mitä sitä kaunistelemaan, se meni tällee: se leipääntyneen olonen koko ajan hoputtanu opasjätkä kirjotti lapulle liudan komentoja, joilla norsuja käsketään tekemään asioita, ja anto ne laput sit miulle ja kahelle muulle pimulle joilla oli sama mahout-homma ostettuna. Sen jälkee se kloppi luki ne komennot kerran äänee: PAI - go, MAP LONG - sit down ja sitä rataa. Siinä se kurssi sitte olikii ja sen jälkee heppu alko kyselee meilt koululaisilta et no mistäs siä oot kotosin ja nii onko siulla poikaystävää. Siin vaihees miul alko jo aika lujaa hermo kiristymään mut oon kohtelias enkä sit sanonu äänee mitä ajattelin eli et MITEN VITUSSA NÄÄ LIITTYY TÄHÄN NORSUHOMMAAN, SIÄ VITUN ÄLYKÄÄPIÖ.

Mutta kun nää siviilisäädylliset paskanjauhannat oli hoiettu ni päästii takas asiaan. Eli norsujen kyytiin. Miun norsu oli niistä kahesta pienempi ja jääräpäisempi, sitä ei huvittanu siis yhtää mikää, minkä miä kyllä ymmärsin oikeen hyvin, ei ois minuukaa huvittanu sen norsun sijassa mikää. Istuin siel korvien takana ja kimitin pää punasena et PAI! PAI! PAI! mutta miun ronsu se vaa siinä tuhahteli et vittu pai siä paksukainen ihan vaa keskenäs. Mutta ku ne oikeet norsujen ohjaajat sit tuli käskemää ni lähtihän se miunkii heppu siitä liikkeelle, laiskasti mutta kuitenki. Mentii pihaa ympäri ja sit eiku jorppiin kylpemään, elikäs norsun kans Mekong-jokeen. Se oli jännää ja olihan se ny elämyksenlainen juttu kun norsun selässä ollaan joessa ja norsu sielt suihkii vettä päälle. Miun norsuhan siel joessakii kapinoitteli, ei suostunu istumaan veteen ja olin siit ihan hyvilläni. Pysy perse pinnan yläpuolella, ei tule kiipijäkala takapualeen, yks huoli vähemmän.

Periskooppi

Norsut oli periaatteessa vapaana koko ajan, niil oli kyl sellaset narut viritetty toisen korvan ympäri, mutta enimmäksee ne nartsat sai laahata maata. Mikä oli erittäin hyvä, koska huomasin et miun norsulla on korva veressä, ku se naru oli sellasella teräsrinkulakoukku-hommalla sieltä korvan ylhäältä jotenki niiku tuettu/säädetty/viritetty. Ni oli sit hiertäny haavoille sen korvantaustan ja verta tuli et niiku AIH ja VOI VITTU. Miä koko ajan korjasin sitä lenkkiä sillee ettei osuis siihe kipiään kohtaan ja ku päästii vihdoin takas norsukämpille ja kapusin sielt alas ni nostin äläkän. Ens oli kyl vähä sellain kainostelevain olo et no mitä miä täs heijjän norsuista alan motkottamaan mut sit vaan vitutti niin paljo sen norsun verinen korva plus se saatanan ärsyttävä "opas" et miul vaa hirtti hermo ihan täysin ku rojahin sielt norsun selästä takas alas ja se mulkero oli siin muikeena kysymäs et no, oliks kivaa, kih kih. Rähjähin et vittu kattokaa nyt, jätkän korva on ihan paskana ja vuotaa verta, et kamoon, miun toinen reisikii on ihan norsunveressä et fucking do something. Ni opasmulkku sielt vaa et "oh, aim sori, but you can go wash yourself in the toilet". Olin et ei hyvää vitun päivää siä saatanan tampio, et eihän minua ny vittu se tässä huoleta et olen ite norsun veressä ku toi norsu, et haloooooooo, I DON'T LIKE THIS SHIT AT ALL. Ne siinä sit vähä vaivaantuneena norsukuskit ja se älykääpiö-opas hyörivät, varmaan vaa muodonvuoks jotenkii katteli sitä ronsun korvaa et oijoi sentäs, miten nyt tollee, mut ottivat sentäs sen hiertävän nartsan pois ku miä tuhisin raivona siin vieres. Norsut pääs sit siitä onneks ihan vapaina aterioimaan eikä ollu enää mitää turistien kuljetteluhommia tiedossa sille päivälle. Että siitä hommasta jäi kyllä hiukkasenverran paska maku suuhun, vaikka norsut oliki ihania mutta ihmiset vitutti, taas kerran.

Mun jääräpääfantti

Takas kaupunkiin tultii sitte sellasella avolava-autolla, jossa sen lavan häkin mis myä turistit matkattii ni sen enimmäkseen täytti pari kanoottia. Mukava oli siellä sitte jurnuttaa tunnin verran takasin kylille. Mutta mitäs läksin halvalla ostamaan elämyksiä, ei voi ku kattoa peiliin ja todeta et tollo mikä tollo. Kaikkine hoputuksineen ja paskaoppaineen tää ois kuiteski jääny plussan puolelle, jos ei ollu veristä norsun korvaa loppuhuipennuksena.

Ni että semmonen retkihomma. Tulipahan käytyä, ei siitä kai sen enempää.

Luulen, et miun Luang Prabang on tällä erää nyt aika lailla valmis. En aio täällä tehä enää mitään erikoista, jätän isommat jokiristeilemiset ens kertaan ja laosilaiset eksoottiset yrttisaunomiset hoian sitte vaikkapa Vientianessa, jahka sinne tästä pääsen. Siirtymissuunnitelmien teko on tässä nyt kiihtymässä, oletettavasti maanantaina jatkan matkaa. Siitä, ja muutamasta muustaki asiasta, lisää kenties huomenna.