Päivän Dimmut

Kauheest kaikkee äksöniä tässä, majatalo on täynnä ja kissarojektiki juoksuttaa ympär saarta. En oo kerenny kirjottelemaan fanipostiin vastauskoosteita nyt.Palataa niihi myähemmin.

Mainitten muuten täs kohin, että kaikki suoraan miulle henkkoht tullu palaute on ollu pelkästään positiivista ja oon siitä kovin otettu. Kiitos! Että vaikka edellisessä, raha-aiheisessa postauksessa lipesin ehketi hiukkasen vittuilun puolelle ja annoin ehkä vääristyneen kuvan et palaute on ollu tollasta perseilyä vaan, ni se ei piä paikkaansa. Enimmäkseen oon ihan et vautsivau ja nua keskustelupalstahommat on vaa naurattanu, että emmiä niistä oo nokkiini ottanu.

On ihanaa olla ihmisraunio!

Enivei, koskaan ei missään oo likaa kuvia kissapennuista! Siks nyt tulee kooste Dimmuja eikä mitää tyhjänpäivästä paskanjauhantaa! Aijjettä se on söpö!

Muista kissahommista on uutisii kissaplokissa. Puhelin soi ja sähköposti vinkuu, kissarojektilla pitää kiirusta!

Dimmu haluis et Seek leikkis sen kans, mut koska Seek on jo teini-ikäin ni vittu se rupee lasten kans peuhaan

Sit koklataa et lähtiskö Lipsasen Danny meininkeihi, mutta vastaanotto on viileä

Manimanimani mast bii fani

Ihmisraunio Hiekkakikkareelta tässä taas moro! Aurinko paistaa ja tuuli kahistuttaa palmuja. On lämmintä, on mukavaa, elämä o hianoo!

Mutta sitte asiaan.

Miun raha-asiat on askarruttanu kansalaisia valtavasti. Ei oo ihan yks eikä kaks ihan henkkoht viestiä mitä tuntemattomat ihmiset on laittanu ja tiedustellu asiasta. Ja sitte jos lähetään tonne ihan julkiseen keskusteluun, mitä tuo miusta Iltalehes ollu juttu on poikinu, sielläki asiaa mietitään. Ja ollaan osittain hyvin, hyvin närkästyneitä. Ettäs kehtaan tälläviisii elellä, helvetin pummi, MMMMMEIDÄN verorahat, saatana, takasin ei oo tulemista!

Kirjotin jo ennen reissuun lähtöä aika tyhjentävän selvityksen siitä, miten miä tän pelleilyn oikeen rahotan. Kehotan että tyä kaikki kaks lukijaani niivitätte kursorii tähän ja siirrytte lukemaan sen vuodatuksen. Sieltä selvii suurin niistä kysymyksistä, mitkä on käsitelly sitä et miten miä tämmösen lorvailun oikee oon rahottanu. Kenenkään verorahoja täs ei valitettavasti oo mällätty, niin mukavaa ku se oliskii saaha rahaa tekemättä sen eteen mitään. Tuas vanhas raha-löpinäs on myäs jonkinlaista kustannusarviota, joka on toki pitäny kutinsa jotenkuten. Palaan toteutuneeseen budjettikatsaukseen marraskuun alussa, kun tulee 2 vuotta tropiikissa perseilyä täyteen.

Haluun jälleen kerran painottaa sellasta asiaa, että tämä ei vaadi mitään lottovoittoa eikä perintöä eikä roopesetämäistä rahakasaa, ei miullakaan sellasia takataskus oo ollu, ikinä. Eikä tule jatkossakaan olemaan. Kaiken avain on - alleviivaan oikeen - asioiden laittaminen matkailua suosivaan tärkeysjärjestykseen. Jos se reissuun pääsy on siulle ihan vitun tärkiää, ni keskity siihen. Asiat on järjestelykysymyksiä vaan.

Mitä tulee noihin maanmainioihin keskustelupalstakirjotuksiin ni yllä yksi esimerkki. Tuasta miä loukkaannuin syvästi siksi että haukutaan sosiaaliseksi pummiksi. Ensinnäkin olen epäsosiaalinen! Toisekseen ni vaikka Kela on miut jo heivannu vittuun (nii, tiäsittekö että vuoden ulkomailla lorvimisen jälkeen lentää sosiaaliturvan piiristä ulos eli oho, ei oo asiaa kenenkään verorahoihin! Kelatkaa!) ni Mordor ei ole vielä ainakaan perunu miun kansalaisuutta eli kyllä kuulkaa jos tulee iso pipi niin tulen vallan huoletta takasin sinne inisemään ja syämään teiän kaikkien mansikkakakut . Lälläslää!

Ja kerron hei nyt kans että oon tän reissun aikana saanu siältä Mordorista palkkatuloja ja maksanu niistä ihan roimat verot. Arvakkaa riepooko ku niillä MIUN verorahoilla on sitte hyysätty jotai lähiökuppilan pultsariporukkaa ja annettu terveyrenhoitoa joilleki räkänokille? Vaikken miä itte ees asu Suamessa enkä saatana ole ees Kela-korvausten piirissä? Että kyllä miun raha kelpaa mutta miulla ei ole oikeuksia mihinkään enää. Jumalauta. Syävät MIUN mansikat siällä, ai että nyppii.


Mutta sitte vakavoidutaan. Millä miä aion siis jatkossa elellä, ny ku rahat on loppumassa tyystin. Saan piäntä liksaa Gili Eco Trustilta miun kissaprojektista. Parhaillaan oon töissä yhen majatalon Taalasmaan Ullana ja kai tästäki jotain liksaa saan (se selvii sitte ku omistaja pystyy palaamaan takasin, palkasta ei oo keskusteltu, koska kun ystävä tarvii apua niin sitä annetaan eikä aleta mitää palkkaneuvotteluja pitämään). Tuuraushommia tässä ja ehkä yhes toiseskii majatalos on luvassa myöhemminki. Jahka tulee kavereita saarelle ni jotkut majottuu miun palatsin vierashuoneeseen ja kynin heiltä siitä hyvästä pientä vuokraa.  Joulukuun alussa saan veronpalautusta, satoja euroja, kattokaa ku hövelinä maksoin viime vuonna jopa ihan vitusti liikaa niitä veroja et teil kaikil poloisil siä Mordorissa riittäis julkista liikennettä ja kouluruakaa. Miulla on nyt myäs asumisoikeusasunto Hesas ja jahka sen saan vuokrattua ni siitä jää kulujen (vastike, laina, verot) jälkee käteen ehkä just ja just 50 egee kuussa, eli tämmösel viekkaal kiinteistökeinottelulla tässä sitte voipi porskuttaa ja napaansa kaivella vailla hualen häivää.

Koitan lisäks vimmalla keksiä kaikkee muuta pientä, kert piäninä palasina on elanto nyt riivittävä sieltä mistä millonki jotain irtoaa. Alottaisko piänimuatosen kissanruuan pimeän kaupan? Tarvisko joku reissujuttujen tai minkä vaan löpinän kirjottelijaa? Oisko jotaa  ihan vaikka IT-etätyätä mitä sinne Mordoriin vois täältä käsin tehä (huomioiden mein paikalliset nettiyhteydet)?

Kuten siin lehtijutuskii totesin, ni olen ekaa kertaa elämässäni nyt tyystin tyhjän päällä. Miä olen aina tehny vitusti duunia, en oo ikinä ollu päivääkään tyätön ja oon aina pitäny jemmarahaa pankkitilillä ja ollu sellain rahanatsi et ensin maksetaan laskut ja sitte jos jää jotain ni sitte syyään, bailataan tai matkustellaan. Tää nykytilanne, ku rupiaa oleen kaikki säästöt ja muut käytetty, ni tää on miulle siks todella outo ja pelottava tilanne. Mutta koitan suhtautua seikkailumiälellä, ja ohan tää aika jännää. Pitää ainakii ikänaisen toimeliaana ku enää ei vaan VOI jäähä makaamoon selälleen et hohhoijaa, ei hualen häivää.

Miulla on kuiteski yhä sokia luottamus siihen, että asiat kyllä järjestyy. Tavalla tai toisella. Ja jos ei ne järjesty ni sitte tuun takas suameen ja viän teiän kakuista mansikat ja viän teiän tyäpaikat ja viän teiän miähetkii nyt ku viämisen alotin ja vittu, viän tuhkatkin pesästä, ja sitte ku on taas sairaasti rahaa kasassa ni lähen taas enkä taaksein kattele!



Ja lopuks viä tämmöin:

Yllä olevast huomaatte, että myös laajakaistojen ja puhelujen korkeet hinnat Mordorissa on miun vika. Koska jutussa mainittiin, että olen IT-alalla ollu duunissa ni tuommonen johtopäätöshän siitä väistämäti vedetään. Näihä se menee! Meil IT-alalaisil on just sellasta et joka viikko kotii tulee kuorma rahaa eikä sen etee sitäpaitti tarvi tehä oikeestaan mitää, kuhan pikkusen tietsikkaa naputtaa. Onneks miä vahingos aikoinaa jouduin noihi IT-hommii! Oon onnenpossu!

Eiköhän tää nyt selventäny miun raha-asioita sen verran ku tarvis on. Kaik o siis epävarmaa ja levällään, mutta ehketi tää tästä!

Muihi askarruttaneisiin asioihin palaan myähemmin. Molo vaan!

Ihmisraunio

Huhhutihuijakkaa. Meininki rupes laakista mielenkiintoseks kun tuo Iltalehren juttu pläjähti eilen julki. Juttu oli hetken jopa Iltalehren luetuin stoori, ja sen kyllä huamas. Miulla alko saman tien sähköposti ja feispukin viästipoksi ulvomaan tuskaansa, yhteyrenottoja ropis nimmaan perkeleesti. Tyystin tuntemattomat tyypit lähetteli kaveripyyntöjä (kaveripyytäjät o enimmäkseen MIÄHIÄ! Mitvit? Mut sori en hyväksy kavereiks ketää ketä en oikeesti tunne, paitsi jos on tosi tosi komee) ja semmosta. Olen mykistynyt.

Miä luen kaikki palautteet kyllä, ja vastaankii ehkä ihan niiku henkkoht tai sitte yleisesti täällä. Asiat vaatii tilanteen selvennystä ja esitetyt kysymyksen vastauksia. Erityisesti miun raha-asiat askarruttaa ihmisiä ja miä voin kertoa että ne askarruttaa miutaki IHAN VITUSTI juuri tällä hetkellä. Palaan asiaan lähipäivinä, malttakee hetki!

Äsken hokasin että jutusta on tual myäs keskustelu auki ja voi vide mitä settiä!

Asiaaaaaaaaa!!!!! Sieluni kumisee tyhjyyttä nyt ihan kaksinverroin gyrbänä! Ihmisrauniona on ihanaa! Trallalaa!

Kääk

Kröhöm. Kattokeepa tästä kuulkaa, nöyrä plokinkirjottelijanne antoi haastattelun:

http://www.iltalehti.fi/matkajutut/2013091617466859_ma.shtml

ja myäs vähän vinkkejä pyyettiin ja niit o tääl:

http://www.iltalehti.fi/matkajutut/2013091617449865_ma.shtml


EIKÄ TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI. Kolmas osa tulee julki myähemmin.

Että näin.

Kissakuulumiset

Kakkosen Koralpiitsin kissajengi does the Dressman walk

No nyt miul on kuppi PAHVIA (räyh), ja tiätty RÖITÄ hoiettuna (pahvi ja röitä, ks. min edelline naputus), eli nnnyt on aikaa kirjotella kissakuulumisia. Niitä pyyettiin oikee ja miähän olen nyt asiakaspalvelun aallonharjalla täs taalasmaanullaillessani, eli kun pyyetään ni miähän tartun heti toimeen.

Tapahtunutta viime päivinä.

Dimmu nukkuu

Miun kissat voi hyvin. Dimmu kasvaa ja on niin villi ja ihana. Ja läheisyysriippuvainen, ku raasu yksikseen kämpässä joutuu päivät olee ku miä oon duunis (hän on siis kotiarestissa koska on niin biäni viälä, ulkoilee vain valvotusti). Ni sitte ku pääsen kotio ni Dimmu kiipiää paitaa pitkin niskaan pörisemään ja seuraa miuta ku hai laivaa ja yät nukkuu tiukasti vierihoidossa. Munakas on hänen lempiruaka ja sellasta Dimmulle kokkailen kissanruuan kupeeseen. Ja näyttää kovasti siltä, että Dimmu on tyttö. Dimanttinen Dimmu!

Seek Äitikissan tississä.

Seek and Destroy on isoja jo, mutta viälä ne äiteensä tisseillä käyvät vaikka siält ei saletisti tuu enää mitään. Oheisen kuvan ku miun kavereille näytin ni Leanne totes et OMG tää näyttää melkee insestiltä ku noin iso kissalaps lutkuttaa viä äitisä tissiä.

Äitikissa on sellain miun pihapiirin poliisi. Se on ihan kärppänä vahtaamassa, ja käy aina vieraita kissoja tirvasemassa turpaan, ihan vaan varmuuen vuoks ja ikäänku ilmottaakseen, et kuka täällä määrää. Et okei, käymään saa tulla, kuhan tiiätte paikkanne ettekä ala kukkoileen.

Naapurustossa kuleskelivia irtolaiskissoja käy miun murjulla syämässä lukuisa määrä. Kissanruokaa menee siis ihan perkeleesti, ku miulla on omia kissojakii sheitshemän (Äitikissa, Seek and Destroy, Mini-Sosis, Danny, Adam Lambert ja Dimmu). Eilen ilmaantu ihan uus tuttavuus, semmoin vimosillaan paksuna oleva kissaleidi. Lötkötteli siinä miun keittiötilassa, sähis niin perkeleesti ku yrtin koskea, mutta ei lähteny kuiteskaa lipettiin. Vatta hällä on valtava, kohta poxahtaa.

Surua ja murhetta on ollu kans. Voi että. Lutwalan kissoista kuoli tällä viikolla pieni Magic ja sitten seuraavana päivänä Chrissie. Miä en tiiä mistä on kyse, flunssalta se siinä loppuvaiheessa vähän näyttää, mutta en ole varma. Tauti on joka tapauksessa raju, vie kissan muutamassa tunnissa. Sairastumisen kun huomaa niin kissa on jo avun tuolla puolen, ei auta antipiootti eikä mikään. Aivan kamalaa. Nuo Lutwalan mirrit ku on miulle vähä niiku omia kans, kun oon useimmat heistäkii tuntenu siitä asti ku ne on jostain Lutwalaan vyörätty.Tästä kirjotan lisää kissaplokiin jossain vaiheessa. Nyt toivon vaan että tilanne rauhottuu eikä lisää kuolemia tule enää.

Meiju Suvas. Hän ei miun talolla tykänny olla vaan palas takas Kakkosen Koralpiitsille rantapummiks. Kuten myäs Äkäin. Tauskista sen sijaan ei yhäkään havaintoja. Nyyh.

Toissailtana tapasin yhen pariskunnan jotka tulivat juttusille ku miä touhotin jonkuu mirrin perässä nakki tanassa. Kertoivat et hyö asuu semmoses piänes majatalos missä on 5 kissanpoikasta, pieniä ku hiiret ja kaikilla silmät rähmäsinä ja muutenki surkeita ovat, eikä äitikissasta oo varmuutta. Kehotin heitä ny ens töikseen putsaamaan pentujen silmät ja sitte seuraamaan tilannetta, että käykö äitikissa siä lainkaan. Ja lupasin tulla seuraava pänä kattomaan. Eilen oli sitte tuo jo raportoimani superjännittävä vessakriisi majatalossa ni en päässy aamusta käymään, mutta tuo pariskunta polkas tänne Eedeniin näyttämään pennuista kuvia ja kertomaan et silmät on putsattu, ruokaa pienille tarjottu ja ovat syäny. Mutta emoa ei oo näkyny.

Iltapäivästä otin sitte fillarin alle ja kaahasin kattomaan, ja siä yhen mökin alla tosiaanki 5 piäntä kissanpoikasta makas yhessä kasassa. Voooooi että. Koitin kysellä paikan pitäjältä et onks emosta tietoo ja se sano et ei hää oikee tiiä ku kissoja tulee ja menee pihan poikki niin paljo, et kuka niistä ja emo on, ei voi tiätää. Olin ihan et voi helvettilääne, et jos emo on ne pentusa hylänny ni mikä neuvoksi? Mukava pariskunta lähtee pois tänää ja nyt ku oon sen kissanpoikaskasan nähny ni ehä miä saa sialulleni rauhaa jos miätin et siä ne yksin mökin alla kuolee nälkään ilman emoa. Pakkohan ne on siältä käyä hakemassa poies, vaikka tiiän että todnäk siinä on viis syränsurua pinossa.

Tänää aamulla kipasin taas mestoille, oli kissakori mukana, että jos ne poikaset siä on ja emoa ei oo näkyny ni otan pennut koriin ja vien miun vieraskammariin. Ainaki pystyn huolehtiin et hyö ovat turvassa, saavat ruokaa ja on kuivaa ja lämmintä ja mukavaa, ja voin pitää silmät heillä puhtaina ja auttaa vessa-hommissa (piänen piänien kissanpoikasten bärssettä pitää märäl pumpulilla pyyhkiä et hyö hokaa et ainii pissata ja kakata tartteis). Mutta pentuja ei mökin alla enää ollu! Ehketi heillä nyt siis kuiteski on huolehtiva emokissa, joka on ne viime yän aikana käyny sieltä hakemassa ja muuttanu pesueensa muualle. Jätin miun puhelinnumeron majatalon omistajalle että soita jos ne pennut jostain ilmaantuu ni miä tuun sitte taas kattomaan.

Kissarojektistani oon käyny pari kertaa palaveerailemassa Gili Eco Trustin vetäjän kanssa. Ranskalainen on hän ja rankalaisethan tiietään. Mutta miä oon nyt taas vähän asenteitani tarkistanu, koska miun kissahommaan nyt niin positiivisesti suhtaudutaan ja tukea tulee ja antavat miulle hiukan varoja myös ihan käytännön kissa-asioiden hoitamiseen ja ekan palkankii sain. PALKKA! IIIIIIIIIKKKK! Sillä palkalla (tän hetkisellä kurssilla kuukausipalkkani kissahommasta on noin suunnilleen 130 euroa kuussa....) ny ei pitkälle pötkitä mutta kaikki mikä tulee lompsaa kohti ni arvostan suuresti ja elämääni sellainen hitusen kuiteski helpottaa.

PALLIRAHASTO! Mykistävä määrä on taas kupeittensa kaivajia ollu. Voi mahoton! Varovaisesti olen sieltä nipistänyt muutamia kymmeniä euroja ja käyttäny ne mm. kissanruokaan, kaulapantoihin ja vitamiiinigeeliin. Laitan tarkemman tilannekatsauksen rahajutuista myähemmin ku tsekkaan et mikä on ihan niiku tämän hetkinen tilanne.

Ei miul muuta kissoista just nyt. Kissaplokiin tulee kaikenlaist täsä ihan lähipäivinä jahka ehin kääntää pään eklannikskirjotteluasentoon ja saan jäsenneltyä et mitä kaikkee pitää sinne raapustella. Joo. Nyt back to wooooork.

Pirkko! Siä hänkii rantapummina biitsibaareissa elelee. Ja on hukannu kaulapantansa taas, pitää viiä hälle uus.

Dimmu nukkuu. Kattokaa tuota vattaa! Se suorastaan huutaa rapsutusta!

Menin nykyaikaan

Uuh. Menin just nykyaikaan, eli plokilleni pykersin aivan omin voimin feispuk-sivun. Se löytyy ku hakee siäl feispukis et "Moottoripuuma" tai klikkaa suaraan tästä.

Eikö oo kreisi meininki?

Aivan on nyt sellanen olo et oon niiku meiningin sykkivimmässä ytimessä.

Mua muuten ärsyttää ihan vitusti feispukin kutsuminen "naamakirjaks" tai tuttavallisemmin et "naamis".

Ärsyttää myäs jos joku sanoo kahvista et "pahvi" ja töihin menemisestä et menee "röihin". Et niiku ku mä nyt oon röissä ni meen ekana hakee pahvit. Joo. Tästä mäkäteltiin jo Suamisen Teemun jossain statuksessa NAAMIKSESSA. Se tais alkaa siitä kun Teemu oli ärsyyntyny nykygimulien tyylistä postailla toisilleen jotain "päläpäläpälä, MURU!". Vittu että se muuten miutaki ärsyttää.

Vähä nyt ärsyttää myäs tää min plokin nimi. Ku eihän miun elämällä ole helvetinkään tekemistä aa: moottorien saati pee: puumailun kans. No, ei voi enää mitää. Turha pyhkästä, paska on jo housussa.

Vessakriisi majatalossa

Noni, nyt siihen eiliseen jännitysnäytelmään joka Eedenin puutarhassa nosti sykettä. Tuli hiukan ylimäärästä päänsärkyä kun huoneen numero yks komeet pojat tuli ilmottaan et vessa ei toimi. ÄÄÄK! No sitte huamattiin ettei toimi mikään vessa. Tupla-ÄÄÄÄÄK!

Meillähän täällä tulee hyvää, raikasta, puhasta vettä suihkuihin, mutta vessanpaskat huuhotaan toisenlaisella veellä, jota punpataan tualta maan alta. Saaren normikäytäntö, koska raikas vesi on arvokasta ni sitä nyt ei minkään urean ja kakan huuhtomiseen lutrailla, jumaliste. Maasta punpattava vesi on sellasta puhvelin esinahalle joskus tuaksahtavaa, suolaisehkoa vettä, jota ei suin surminkaan uskaltais hörpätä.

Vanha vesipunppu oli tuommosessa kondiksessa

Haiskahti siis vahvasti siltä, että mein puhvelinesinahkaveen saaminen on jostain syystä tyrehtynny tyystin. Nopea ihmettely Eedenin poikien kans ja diagnoosi oli ihan selvä, ei tarttenu ku ottaa silmä käteen ja kattoa. Vesipunppu on kuallu, eikä ihme, se oli sellanen ruastunu möhkäle vaan. Kiivasta soittelua johonki, korjausmiähen tilaus, yhen poitsun lähetys kylille ostamaan uutta punppua ja asian tolan pahoittelua asiakkaille.

Korjaaja tuli mestoille ja vaihto punpun ja aaaai että kohta rupes taas toiletit skulaan eli pelaan eli toimiin.

Uus kiiltävä bling-bling punppu on asennettu! Jihuuuuu!

Näin jännää on majatalon pitäminen tropiikissa. Omistaja-Suzannelle ilmotin että tämmöstä täällä ja kerroin et oon ihan liäkeissä koska tää on miun majataloemäntä-uran eka ongelma, eipä vähän jännää. Suzanne totes että ootahan hetki ja kun noita on sattunu muutama lisää ni voin vakuuttaa ettei oo jännää enää.

Eikö kannattanukkii oottaa tätä reportaashia, hä?

(ps. nyt ootan innolla millon plokkerin tilastoissa näkyy että tänne on tultu hakusanoilla "puhvelin esinahka"!)

Tyämatka

Jatkan pökerryttävän miälenkiintosilla plokituksilla. Pielkää pipoistanne kiinni, meno on vauhikas! elkääkä pureskelko kynsiänne tän jännitysnäytelmän parissa!

Fillarin takakumi oli eilen ihan luto ja puhkihan se paska TAAS on. Mankeli on varikolla Kakkosen Koralpiitsillä ja joku sen siä ehketi korjaa jos muistaa. Tämä alustuksena sille, että kävelin tänää töihin. Matkaahan on ehkä metri, mutta nyt kun vauhti oli normaalia kiitämistä hitaampi ni otin kameran käteen ja räps-räps.

Tältä näyttää miun tyämatka kotoa toimistolle. Kylä tää Länsväylän aamuruuhkassa kököttämisen voittaa, mitä?

Tulin just kotiportista ulos ja lähen het siitä portilta oikialle

Lähikauppani on siinä. Sieltä ostan vesipänikän ja lisää sykkivää sähkömittariin. Kiva setä tulee siält aina raahimaan vesipänikän miun kotio saakka. Ja jos kauppa sattuu olee kii ku tarvin vaiks sitä sähköä ni senku kipitän kaupan taakse piipittämään, siältä löytyy aina kaupan setä tai täti ja tulee heti jeesimään. Ai lav hyvä palvelu.

Kaupan kohalta kurvaan taas oikeelle ja voi juma siä on kanssatielläliikkuja! ÄÄK!

Aamuruuhka

Lähin ruokakuppila. He pesee myäs min pyykit, toistaseks. Pesun jälki ei oo kehuttava, mutta ku miun lähinaapurin pesula ni siä ei oo ikiin ketää ku koitan heille min virttyneitä lumppuja viiä pyykättäväks. Siksi valintani on tää seuraavaks lähin, koska he on aina auki.

Villieläimiä joutuu aina väisteleen....

...välil ne kattoo tollee uhkaavasti.

Sit jatkan tätä tiätä

Vilinää isossa risteyksessä. Käännyn täst tonne vasuriin. Jos oisin menos Lutwalaan ni jatkasin tuast suaraan, Lutwala on siä ihan nurkan takaan.

Jolkotan tätä tiätä piänen matkan

No katos siinhä se tyäpaikka jo onkii. Portti on viä sulettu ku kello ei oo ku seittemä ja vähä päälle.

Pihalla oon

Tuoho vasemmalla olevan asumuksen terasille asetun tietsikan kans ja alan hoitaa asioita. Tänää onkii ollu kaikenlaist ylimääräst jännää säpinää Eedenin Puutarhassa, mut miä säästän teit kaikkii kahta lukijaani nyt vähä ylimääräsilt syrämmentykytyksilt enkä kerro ku ehkä vast huameen mikä on ollu tän päivän jännitysnäytelmä. Huh huh.

Vakuutusvitutus

Pakko avautua. Nimittäin menee, tai meni jo, hermo.


I hope you will appreciate this act of benevolence toward yourself.


Piti oikein tarkistaa mitä "benevolence" tarkottaa. Luurini näpäkkä sanakirja kertoo että se on suameks "hyvänsuopuus". Vakuutusyhtiöni siis toivoo että arvostan tätä hyvänsuopuuden aktia, joka minua kohtaan on nyt heidän toimestaan tehty. Arvostan, perkele, arvostan niin että sattuu!

Mutta alotetaas tarina alusta ja palataan sitte tuahon hyvänsuapuuteen.

Koska siis Mordorin Kela potkaisi miut jo tuossa viime vuonna pihalle kelalaisuuden piiristä, miä en saa enää suamalaisia vakuutuksia. Ne kun kaikki vaatii että pitää olla kelakorvattava persoona, oikia ihmiin, mordorilainen Mordorissa. Ei se mitään, alun kiukuttelun jälkeen tilanteen olen hyväksyny. Ohan noita vakuutusyhtiöitä.


Koska olen myäs sukeltelija, Divers Alert Network eli DAN vaan näin kavereien kesken, tuli valikoitua vakuuttelijaksein. Aivan hyvä, heilt saa parilla sadalla eurolla vuodeks (hinta kohillaan kyllä!) päheen kultatason megavakuutuksen, joka korvaa sukelluskäpäytysten lisäks myäs kaikki muut lääkäriä vaativat hommelit eikä heil oo mitää pelleilyrajoja siin et matka ei saa kestää ku tän verran tai jotain. Oli niin vakuutettu ja sitä myäten turvaisa olla.

Mut ans olla saatana ku sitte ekaa kertaa piti laittaa vähän korvaushakemusta vetämään. Hihat palo totaalisesti, ja sellasta riesaa ei korvaa mikään vakuutus. DAN Europen nettisivuilta ei hakemallakaan löydy tietoa että miten vitussa heille tehään korvaushakemus. Laitoin sähköpostia, mutta kukaan ei vaivautunu vastaamaan. Laitoin oottelun jälkeen uuelleen sähköpostia ja nyt useampaan osotteeseen ja saatoin siinä hiukan kiivaasti kirjottaa että eikö teil oo näin vakuutusyhtiönä tullu miäleen että joskus joku saattais haluta laittaa korvaushakemusta inessiiviin, mitä. Että eikö ois kätsyä jos vittusaatana jossain kertositte miten sellanen erikoin ja epäilemäti harvinaislaatuin asia pitää tehä.

Sain lopulta vastauksen. Liitteenä lomake korvaushakemusta varten. PDF-muatonen, jota EI VOI tallentaa. Helvetin kätevää. Toisin sanoen, et voi täyttää lappua tietsikalla, ellet oo printterissä kiinni, kert täytettyä lomaketta ei voi seivata. Pitää siis rinttaa se tyhjä lomake ulos, täytellä se vaiks kynällä, skannata laput (3 sivua) tai ottaa niistä kuva. Kaikista kuiteista kans skannaus. Nää liputlaput sitte sähköpostilla DANin korvauskäsittelijälle.

Korvauskäsittelijä palaa asiaan ja antaa numerokoodin jolla siun onneton korvaushakemus nyt heillä tunnetaan. Kysyy pankkitilin tiedot tässä vaiheessa, koska ei kai ny hakemuspaprussa kannata sellasia kysyä. Ilmottaa että kaikki alkuperäset liputlaput on postitettava heille, ihan  siis etanapostilla oikeen (mikä on hianoa, koska indoneessian postilaitoksen kyytiin ei uskalla laittaa postikortteja kummempaa ku ei tiiä kauanko kestää ja meneekö ylipäätään ikiin perille), ja heille on  tiadotettava millon paprut on postissa. Sitte tulee viä yks PDF jossa kerrotaan että vahinkotapaus numero se-ja-se, siitä korvataan nyt tämä-ja-tämä summa euroja. Se paperi pitää rintata, allekirjoittaa sen merkiks et okei miä hyväksyn tän korvauksen, sitte skannaus/kuva ja sen lähetys takas DANille. Korvaus tulee pankkitilille sitte joskus.

Vuasi on 2013 ja näin toimitaan. Jollain vois käyä miälesä että mites jos ois heiän nettisivulla mestapaikka missä täytetään korvaushakemus ja siihen ympätään kuiteista skannatut liitteet ja painetaan VALMIS-nappulaa ja sitte hyö käsittelee asian ja ilmottaa lyhkäsesti et korvataan tai ei ja asia sillä selvä.

Mutta DAN Europen konttori on italiassa ja siällä vissiin pitää asiat tehä monimutkasen ja vaikeen kautta. Voihan FRUTTI DI MARE miä vaan sanon!

Nyt palataan tuohon miulle suotuun hyvänsuopuuden eleeseen, jonka vakuutusyhtiö on miulle nyt tehny.

Asia oli korvatulehdus. Olen heinäkuussa laittanu edellisestä korvatulehuksesta korvaushakemuksen (korva ja korvaus... ai lav suamenkiäli!) heille ja se hyväksyttiin mukisemati. Nyt kun tuas elo-syyskuun vaihteessa korva tulehtu jälleen ja kävin Balilla kunnon lääkärissä, ni vakuutusyhtiön toimesta alko nikottelu.

"Kattomme nyt että siulla on krooninen korvaongelma, joka siulla on ennenki ollu, eikä myä tämmösiä ruveta makselemaan". Chronic! Pre-existing condition! Voi saatanan perkeleen SPAGHETTI ALLA TONNO!

Miä hirmustuin ihan vitusti (lääkärilasku Balin kunnon lääkärillä käynnistä oli nimittäin vitun iso ja miä oon nykysin köyhä kulkuri vain) ja saatoin aika kipakasti meilata takasin että ei kai ny jumalauta kaks korvatulehusta ole krooninen sairaus ja että joka saatanan sukeltajalla on kausia kun korva tulehtuu ja mäkäti-mäkäti. 

Asiaa nyt pari viikkoa siä miätiskelleenä ja tiäs minkä spesialistien kanssa pohtineena hyö palasivat eilen asiaan ja soivat miulle nyt hyvänsuopuutta sen verran, että korvaavat tuon viime kuunvaihteen lääkärikäynnin. Mutta tuli julmettu ukaasi hyvänsuapuuden ohessa et kuinka nyt tästä lähin jatkossa mitään korvatulehtuksia ei korvata enää ikinä koska katsotaan että miulla on krooninen korvavamma ja miun ois syytä painella kotimaahani erikoislääkärin pakeille, ja by the way, myä ei muuten mitään spesialisteilla käymisiä makseta myäskään. Sitte seuraavassa lauseessa kuitenki sanovat että kaikki korvatulehusasiat on nyt poistettu korvattavuuden piiristä KUNNES toimitan heille jonkun vitun "fit to swim"-lausunnon.

Nyt odotan vastausta kun pyysin selvennystä että mitä tyä oikeen haluatte, et ku sanotte et korvatulehuksia ei korvata enää koskaan mutta sitte kuiteski vaaditte jotain lausuntoa et korvat on kunnossa ni sitte korvataan.

Mitä vittua?

Ai että miuta nyppii tämmöset pyrokraattiset paperisodat. Jos ei se jollekulle jo tullu selväks.

Noni, helepotti ku sai rähjätä asian julki.

Ja jos vahingos joku DANilainen lukee ni tämon tuohtuneena kirjotettua ja pahoittelen ja ihan tosissaan tosi paljo arvostan tuota hyvänsuopuuden aktia ja oon kiitollisuuesta ihan mutkalla ja ai lav jyyyyyyyyyy ja ootte oikeesti tosi kiva ja ihana vakuutusyhtiö ja kaikille suosittelen ja jatkossakin oon aina ja ikuisesti teiän asiakas, korvineni kaikkineni ja myäs Italia on ihana ja tykkään pizzasta ja spagetista kans! Grazie!

Seuraavaks kiinnostavempiin asioihin. Laitan teille vaikketi kuvakollaashion miun tyämatkasta. Joo! Kaikki huutaa jeeee! Ja miul on paljo muutaki sanottavaa mut ei kaikkee ny kerralla laiteta. Pihtaan, sen osaan.

Duunarin arki

Tuhannestsiljardispiljardis arskanlaskukuva

Thihihihihi.... Bloggerin tilastoja vilkasin ja viime päivinä tänne plokiin on tultu mm. hakusanoilla "oraali", "en miä tiiä", "iso muna" ja "hamsteri". Asiaa! Keep on coming, tyä omituiset friikit!

Min toimisto

Tykkään olla töissä! Mutta mikäs ihme se on, vilkaskaapa miun toimistonäkymää viäreisestä kuvasta! Lesoilin jo eilen tolla kuvalla feispukissa mutta laitetaa se ny tänne kans, kert kaikki kaksi lukijaani ei oo min feispuk-kamuja. Että osaatte siä petonisis ankeis masennuskonttoreissanne kadehtia. Sehän kert on niin että jos omalle kohalle osuva hyvä viä saa vähä muien kadehtintaa osakseen ni se omalle kohalle osunu hyvä ikäänku paranee vaan. Siitä johtuu seki että oon aina ihan liäkeissä ku talvisin nään jotaa Mordorin sääasioita ja siä on lunta ja tuisketta ja perkeleelliin pakkain. Sillo sitä aina kaksinverroin enempi arvostaa sitä että MIUN ympärillä huajuu palmut, rantahiakka on kuumaa, merives on +30 asteista ja aurinko porottaa. Kun tietää sen vaihtoehtosen todellisuuden jäätävyyden missä ihmiset toisaalla joutuu pohraamaan.

Enkö oo ärsyttävä biaats, mitä?

Töissä on siis kivaa. Ei miulla järin paljon tekemistä tiäteskää ole, mutta kaikenlaista piäntä ja tärkeintä on olla paikalla, vähän niiku ihan varmuuen vuaks. Kun ei koskaan tiiä millo pamahtaa portista sisään jätemaksun tai vesimaksun kerääjä, tai tulee ylläriasiakkaita kysymään huonetta tai mitä millonkii. Kauheen tohkeissani olin eilen ku ekaa kertaa vastaanotin asiakkaita ja pääsin niille vaahtoomaan et mitä kaikkee miun Hiekkakikkareella on tarjottavaa. Et tuol on tota ja tuol tätä ja siel sitä, ja ai että. Tänää on ohjelmassa lisää samaa, on "kiire" päivä kun asiakkaita lähtee useempi huoneellinen ja lisää tulee ja pitää tehä laskuja ja tarkistaa huoneita ja säätää.

Eihän tää silti tyältä tunnu, ei näissä maisemissa millään, mutta on ihan sikajees pitkän lorvailun jälkeen olla tärkeenä emäntänä tääl majatalos. Suzannelle, majatalon omistajalle, jo viestittelin et jatkossaki enitaim jos tarttet ni miä voin jeesiä.

Vähän miun on kyl vaikia noita poikia komennella ku en osaa asettautua pomon sortseihin viä, nolottaa ihan sellain perushommakii et meen pyytää kahvia. On vaikia olla palveltavana, kun on tottunu tekemään asiat itte, mutta pojat kekkä tääl on töissä ni selkeesti hermostuu jos meen ite tonne keittiöön häsläämään. Vien vaikka kahvikuppia sinne takas ni joku juoksee heti perään et hei boss, elä nyt siinä riehu ku myä kyllä hoietaan.

Erilainen on tyäkulttuuri mihin entisessä elämässä on tottunu.

Päivät menee kauhia vauhtia kun on niiku tekemistä. Herätys 6:30, kissojen ruakinta ja rapsuttelu, sortsit ja toppi ylle, rojut kasaan, fillaripolkasu Edenille siinä ennen puali-kasia. Hengailua ja asioien hoitelua iltapäivään. Sitte kotio, kissojen ruokinta, suihku, polkasu Kakkosen Koralpiitsille morjestaan siäl lomailevia kavereita, ehkä bintsu siinä paskaa jauhaessa, sitte kotio, Dimmun kanssa telkkarin töllötystä ja löhöömistä, unta, ja sitte huomenna sama uusiks. Rankkaa on tämä duunarin arki kuulkaa! Ei oo sellasta väliaikaa missä kohin hoitais omia asioita, mutta tänää on pakko. Sähkö on loppumassa, pitää ostaa lisää. Vesimaksun kerääjä ei oo miuta tavottanu ku en oo kotona koskaan eli pitää käyä vesikonttorilla maksamassa lasku. Kissanruokaa on haettava. On palaveri Gili Eco Trustin kanssa. Omat pyykit tarttis saaha johonkii pyykättäväks. Kaverit pitäs hakea kylään kattomaan miun taloa. Kauheest kaikkee.

Mut elämä on hianoo.

Ja Dimmu se vasta hiano onki. Laitoin jo kissaplokiin Dimmuvouhkaa, mutta tänne kans nää uusimmat räpsyt, koska ikinä ei ole liikaa söpöjä kissanpentukuvia missään. Aijjettä hän on IHANA.

Peeääs. Tauski on yhä kateissa. On ollu jo niin pitkään että.... Oon murheen murtama, mutta elättelen vielä toivoa, että joku kaunis päivä kun polkasen fillarilla  vaik tonne Nusa Tigaan ostaan lounaksen ni nurkan takaa kuuluis tuttu maukasu ja Tauskihan se siinä. Tauski on vaellellu ennenkin, kerranhan se katos ja löyty Lutwalasta myöhemmin. Ihmettä toivon yhä.

Aurinkonlasku dramaattisena

Taalasmaan Ulla tässä moi!

Päivää! Taalasmaan Ulla tässä moi!

Olen siis töissä. TÖISSÄ. Miul on tyä. Eli duuni. Pomona piänessä majatalossa. Talonnaisena, talkkarina, taalasmaanullana.

Eka päivä menossa ja toistaseks kaikki sujuu. Muutama textari ja puhelu on tapahtunu, rahaa olen käsitelly, yhen kerran pyytäny duunaripoikia hoitamaan yhen asian.

Stressiä pukkaa! Ääk!

Mut näin liki kahen vuoden mitääntekemättömyyden jälkeen on aika tärkeä olo kun on vastuullinen homma Edenin emäntänä. Että elämä ei nyt ookkaan silkkaa lorvailua ja porskuttelua. On herättävä aamulla aikasin ja sitte fillaroitava noin minuutin matka (sijaitsee rivakan kivenheiton päässä miun himasta) TYÄpaikalle puali kahexan joka aamu. Kunnes paikan omistaja on kunnossa ja pystyy palaamaan kotio. Kolmisen viikkoa ny näillä näkymin tätä hommaa. Jeah.

Eedenin puutarha

Tyäpaikkani on siis Eden Cottages, piäni ja siävä majatalo kookospalmuin katveessa. Viis huanetta, uima-allas, lauma kissoja, kolmen pojan henkilökunta. Tämon oikeen viihtysä ja rauhallinen kiva ihana mestapaikka. Ai lav it.

Tekemistä ei järin kauheesti ole, kunhan notkun paikalla ja kyttään että asiat rullaa. Makselen laskuja, kun niitä joku tulee tuomaan ja järjestelen varauksia sitä mukaa kun paikan omistaja tuuttaa viestiä tai joku muu ottaa asian tiimoilta yhteyttä.

Tämon ihan kivaa. Ainaki viälä nyt kun kaikki hommat sujuu eikä oo onkelmia, eikä ainakaan just nyt vaikeita asiakkaita.

Ajatella. Asiakaspalveluduuni. Minä sellasessa. Huh-huh. Tän lisäkshän - on monia rautoja tulessa, huamaattekstyä - on miun kissahommat, joien tiimoilta oon Gili Eco Trustin palkkalistoilla. Multitasking on päivän sana!

Tämä on siis hiano homma. Muuten oon romahtamispisteessä, koska SE VITUN JÄTKÄSAAREN PERSEREIKÄASUNTO EI OO VIELÄKÄÄN VUOKRATTU. On välitysfirma asiaa hoitamassa (kuvittelin että kun otan sellasen ni asian on nou problm ja hommat hoituu viuh vaan....) ja vuokraa puotettu kipurajalle ja vittusaatana miun pää räjähtää ihan niiku just. Miten tää on ees mahollista? Jatkuva määkiminen vuokra-asuntopulasta ja sit miul on spektaakkelimainen kämppä joka jää käsiin. Asunto on tuliterä, on saunat ja tsydeemit, sijainti Hesan sykkivän ytimen välittömässä läheisyydessä, vuokra todellakin kohillaan ja kaikkee. Ja ei mene, ei tunnu juurikaan herättävän ees kiinnostusta. Joku mättää, en tiiä mikä. Liäkö määräaikanen vuokrasopparius, sijainti vai mikä. Huoh.

Miä olen totaalikusessa ihan niiku just. Kämpästä juoksee kulut jo ja miulla loppuu rahat ja ja ja.......... ja... ja. Ei jumalauta. Miksi hain, ja sain, tuon riippakiven?

Mutta asioilla on tapana jne.

Hyvänmielen Dimmusta muutama kuva lopuks, ni ei oo ankea loppu tälle tilitykselle.

Dimmu morjestaa Lipsasen Dannyy

Dimmu on suloin

Ja Dimmu on riahakas ja villi

Talonvaltaus

Alkukevennys. Harvoin näin upiaa taidetta näkee. Tää taulu oli myynnissä yhes katukojus Balilla.

Oon takas Gilillä, jihuuu, koti rulaa, saari rulaa, aaaahhh enkä liiku täältä mihinkään vähään aikaan!

 Tää on nyt vaan pikanen tiedotus et oon hengissä ja hyvissä voimissa noin muuten paitsi lompakollisesti.

Asiat on kaikki levällään, rahahommat perseellään ja sillai, mutta ei se mitään. Ihan vielä. Kohta tulee paniikki ja mahahaava ja katkee verisuani päästä ellei ala hommat lutviutumaan, mutta se on sit sen ajan murhe.

Balilla kävin lääkärissä korvan takia ja sain ihan loisteliasta hoitoa BIMC-lasaretissa. Jännä että ku menin korvan takia niin lääkäri haastatteli kaikki helvetin kuukautiskierrot ja suolentoiminnat. Että korvani on tulehtunut mutta entäpä tuleeko kakka. Mutta korva on nyt ok, sain hyvät lääkkeet ja kaik ja voin suositella ehottomasti kaikille et jos tulee joku terveysjuttu ni BIMC is da pleis.

Kissaplokissa kissauutisia, kuolemaakin taas oli (alkais jo riittää, miun voimat alkaa olla loppu näien jatkuvien hautajaisten kans), mutta kivojaki uutisia. Vaikka asiat on tua mirriplokissa ni kyl on pakko vähä täälläki mussuttaa kert... Miulla on uus hiano kissanpoikanen kotona kasvatettavana ja oon ihan kiinnyksissä häneen ja huolesta soikeena et pysyykö hän hengissä ja kasvaako isoks uueks kolliks miun pesueeseen. Peukut on olkapäitä myäte perseessä et tuo pieni Dimmu Borgir saapi porskuttaa. Kattokee ny kui suloinen hän on!

Dimmu

Huushollini on ihana ja koti on bestein. Talossa asusteli miun sukelluskaveri Nadja sillä välin ku olin pois. Siellä yritti asustella myös muuta porukkaa. Heti sillo maanantaina ku lähin  ni kämppään oli painellu kaks jätkää ja asettuneet taloks. Nadja oli hiukan hämmentyny ku talolle illalla töitten jälkee sillo meni. Pojat oli esittäytyneet "siivoojiks" ja toki kuopsuttivat pihaa ja noin, ilosena kokkailivat ja olivat reppujen ja nyssäköien kanssa jäämässä ikäänku yöksi. Nadja heitti ne pihalle. Jätkät kuiteski pitkin viikkoa tuli ja meni omilla avaimilla ja käyttivät kylppäriä ja keittiötä ihan muina miehinä ja lainailivat fillareita. Miä kuulin tästä vasta ku tulin takasin ja sain hirviän hepulin. Menin lankoja pitkin talon omistajille että mitä vittua tämä touhu oikein on, et jumalauta, talo on miun vuokraama ja maksama ja jos en ole paikalla se ei tarkota että jotkut vitun jätkät muuttaa sillä sekunnilla sisään niiku omistaisivat koko paskan. Talonomistajilla ei ollu tästä mitään tietoa mutta nopiastihan se selvis ketä nää klopit oli, eli toinen on talonomistajan duunari ja hällä on taloon avaimet ja he ovat tääl siivoomassa talon eessä olevaa tonttia johon alkaa kohta nousta uusia taloja. Se, et täl duunariklopilla on avaimet miun taloon, sehän ei tokikaan tarkota että voi tulla ja mennä MUN kotiin ihan niiku huvittaa. Jätkä oli saanu hirveet ripitykset ja miä sain tukon anteekspyyntöjä ja vakuutukset että tää ei tuu toistumaan. Ostin silti porttiin uuden lukon ja siihen on avaimet vain ja ainoostaan miulla.

Näin meil Indonesiassa. Jännää.

Aini, ens viikolla miusta tulee muutamaksi viikoksi Ulla Taalasmaa. Talkkaroin eli vahtaan ja päällepäsmäröin Edeniä, miun kaverin Suzannen majataloa. Suzanne palo veneonnettumuudessa Balilla tuos muutamia viikkoja sitten, on muutama päivä sitte päässy sairaalasta jo pois, mutta ei ole vielä kunnossa et vois palata kotio tänne. Jotta miä tuuraan häntä sitte ens viikosta alkaen. Jännää. Ihan en näe ittiäni iloisna olemas tual et velkam velkam vieraita vastaanottamassa mutta mitäpä sitä ei elantosa eteen tekis! Vaati  se sitte vaikka aurinkoisen teeskentelemistä, kyllä hoituu, nou problem.

Mutta hyvä että jotain pientä ns. duunia on. Jei.