Römpsä, jalkoväli ja pallit. Änd Hanur!

Aurinko laskee (noin miljardis aurinkonlaskukuva, luulen)


Iltaa, ihmiset. On plokipäivityksen aika, on kertyny kauheesti kuvia, asiaa ei niinkään, mutta pitää saattaa elämä ajan tasalle myäs tääl virtualistisen sosiaalistises epämaailmas. Ni voi sitte vapautuneemmin jatkaa etiäpäin.

Päivitin just miun feispuk-statukseen, että...


hauskaa aina vilkasta välillä tilastoja että millä hakusanoilla miun plokeihin on tultu. Tällä kertaa listalla naurattaa mm. "römpsä", "jalkoväli", "pallit" sekä - sokerina pohjalla - "hieroi kikkeliä". Noistahan vois päätellä että miun elämä tirisee erotiikkaa. Mut ei. Ei vieläkään.

Ihan että tiiätte, miä näen millä pervoiluhauilla jengi surffaa tänne! Tissit! Pillu! Muna! Ja tervetuloa myäs teille seksihulluille hiiren hiplaajille!

Se siitä, ja sitte muihin hommeleihin.

Tätä naputellessa istun kivas piänes kuppilas Sanurin Saattohoitolassa, Balilla. Lokkeilen naapurikuppilan internettiä, ku sen salasana on tiedossa muttei siä tohdi istuskella koska kalja on kallista ja siel on yleinen syämismeininki. Ja miä en tartte nyt muuta ku bintsua ja yhteyren kansainväliseen tietoverkkoon. Siksi valintani on seinän takana oleva pikkuravinteli, misä palvelu on iloista ja misä kalja on edullista. Avot!


Miä oon Hanur Beachilla siks varten että liänee aika poistua maasta ja käyä jossain hakemassa kunnon viisumi. Siitä onki jo liki 4 kk ku oon viimeks käyny ns. sivistynees maailmas. Oon keplotellu viisumiasiat tiäs millä vippaskonsteilla, jotka kaikki kestää kyllä päivänvalon ja on aivan yleistä toimintaa, mutta aattelin että täs kohin jos käväsis jossain, hoitais 2 kk viisumin ja sitte hakee siihen myöhemin jatkoa, ni saa olla ainakii kolme kuukautta ihan rauhassa eikä tartte olla joka helvetin kuukaus ähräämässä jotain viisumipaskaa (ja tän reissun jälkeen toivottavasti miun viisumiasiat järjestyy sellaselle tolalle et sais olla pitkempääki rauhassa sen asian kans). Siks siis täällä isolla saarella. Ja huomenna iltapäivällä miä lennän Kota Kinabaluun Malesian Sabahiin elikäs Borneoooooooh! Kota Kinabalu on kiva, siä on elokuvateatteri ja ostoskeskus ja se on sellain sopivan piäni ja kiva, ja lähihuudilot tarjoo luantoelämyksiä jos haluaa ja jaksaa lähtee retkeileen (en varmaan jaksa eikä oo varaakaan, ja miun plääni on lähinnä käpötellä kylillä sekä naputtaa tietsikkaa, on kirjoteltavaa jos jonkinmoista). Siä on myäs Indonesian konsulaatti, missä hetimiten ylihuomenna menen käymään passi ja paperit tanassa, ni saan sitte sen viisumin. Kotiksesta lennän takas Balille lauantaina, sunnuntain juaxen pää kolmanteen koipeen tekemässä hankintoja kun nyt täällä olen, ja sitte maanantaina aamulla pikavene alle ja takas kotio Hiekkakikkareelle.

Tää Balin Sanur eli Hanur Beach, joka tuttavallisesti myäskin tunnetaan Sanurin Saattohoitolana, on - kuten kaikki kaksi uskollista lukijaani jo tietänevät - sellain aika eläköityny mestapaikka. Turistien keski-ikä hipoo metusalemimaisia lukemia, joten täällä miunki kaltanen varhaiskeski-ikänen mätisäkki tuntee olosa niin nuarekkaaks ja sileeks. Kelpaa olla. Tänne on myäs aina kiva tulla, on tutut mestat ja tiiän mistä mitäkii saa jos tarvii. Ja on mukavia ihmisiä. Tänääkii ku tulin ni en kerenny viä ees autosta ulos ku oli min vakkari matkatoimistokioskin setä jo sorkka ojossa morjestamassa. Ja jahka tepsutin vakkarimajapaikkaani Gustav Homestayhin ni siä mestan täti kapsahti heti kaulaan ja hulluna halaamaan että missä siä oot oikee ollu ku et oo käyny moneen kuukauteen. Miä nyt en niin tuosta koskettelusta välitä mutta ohan se mukava fiilis ku on sellain tervetullu olo ja lämmin vastaanotto. Piän kyllä.

Että sellasta.


Ylhäältä lukien: Destroy, Spederik ja Seek, päivänokosten aika.
Hiekkakikkareelle on jo nyt ikävä, eroahistusta pukkaa. Kissoja kaipaan ja on ihan orpo olo ku ei oo mitää maukumassa nurkissa. Huushollia ja kissojen ruokatarjoilua siä nyt ylläpitää Lutwalan sukellusope Nadja, ihana germaani. Hän on sellain luatettava kunnon ihmiin, ja sen lisäks ihan vitun hyvä sukellusope, ja mukava henkilö kaikin pualin. Siltä osin ei tartte olla hätääntyny, ku tiiän että siä kissojen perään joku kattoo. Toki oon silti hermona, ku oon tämmöin. Et mitä jos joku sairastuu tai jotain. Mut on Lutwalan kissaihmiset siä päk-appina, jos tilanne vaatii jotain muutakii ku whiskasia.

Viime ajat on Hiekkakikkareella ollu oikeen okei, miä viihyn omassa tönössä ja oon käyny sukeltelemassa ja on ollu bilettä jos jonkin moista. Siis niillä kohin kun en oo ollu kotona kipeitten kissojen kans tai nyhjänny yksin parkumassa kuolleita kissoja. Mutta elämä, se senku jatkuu, vaikka millasta murhetta välillä niskaan putois.

On ollu hyvä bile Kakkosen Koralpiitsillä, misä oli normaalin regein lisäks eri etninen meininki ku oli sellaista perinnepimputusta naapurisaarelta. On ollu hyväntekeväisyys-vahaustapahtuma, Hiekkakikkareen ympäristön haitten hyväks, misä vahattiin karvasiin poikiin sileitä haineviä. Oli eilen illalla grillipileet Lutwalan rannalla.

Miä piän miun elämästä. Tää on ihanaa.

Kerron lisää kuvateksteis. Kattokaa!

Lehmä on  koittanu maastoutua

Tauski. Tauskista on huali ja murhe, hän on hävyksissä, ollu jo pitkään. Ei jääny miun taloon asumaan vaan läks taas lipettiin enkä oo häntä sen koommin nähny. Yks näköhavainto hänestä tiettävästi on, rantabaarista, mutta en usko ennenku itte näen. Myäs Meiju Suvas ja Äkäin otti hatkat ja ne on molemmat takas Kakkosen Koralpiitsillä, voivat hyvin.

Mikä ihme näissä pahvilaatikoissa kissoja viähättää? Toin Lutwalasta yks päivä pahvilaatikon, ihan siks. Seek and Destroy arvostivat.

Tää iso jötkäle, palliton kolli, hyöri huushollin ympäristössä aikansa, kävi varovasti syämässä välillä. Sitte totes et hyvä käytös palkiitanee ja  kehräys on tiä Kreisin Kätleidin syrämmeen. Hän on sittemmin saanut oman pannan kaulaan ja nimeksi tuli Timo Rautiainen.
Bilettä ootellessa Kakkosen Koralpiitsin piitsillä.

Oli kova meno ku tämmöin perinteikäs orkesteri Gili Menolta tuli vierailemaan.
Haitten suojeluun kerättiin rahaa karvanvahaustempauksella. Myä Lutwalassa kaivettiin kuvetta että saatiin tuo könsikäs käsiteltäväks.
Tältä se näytti sitte seuraavana päivänä. Tuo hainevä tehtii siä varsinaises tilaisuudessa mutta tua villoihin kuvioitu peenis ilmesty illan mittaan ihan muuten vaan.
Yks alkuilta ku istuin Lutwalan baarissa (sinne on miun himasta ihan vaan minuutin polkasu ni tulee käytyä) ni ohi käveli tommoin komee könsikäs tommoin oranssi lasipallo pään päällä. Myä kuttuttiin se heti näyttämään meille temppuja. Oli ihan törkeen siisti swoh eli shou. Se teki tiäs mitä ihme juttuja tuon pallinsa kans. Olin niin lääpällää et hyvä ku paarijakkaralla pysyin.

Seek kiipes makaamon katolle. Tietysti.

Äitikissan joogahetki

Jätehualtoa kililäisittäin. Miuta ahistaa ku talonomistaja ohjeisti et roskapusit senku paiskaat tuosta portista pihalle, kyllä ne joku siitä kerää. No, kerää kerää, mutta ei koskaan ennenku pusit on ollu siinä muutaman päivän ja lehmät on käyny tonkimassa ja levittelemässä kaiken paskan ympäriinsä. Miä koitan itte olla kovasti jätteenkäsittelytietonen. Poltan palavat roskat ihan itze, kaikki hetelmien ja vihannesten jämät ja kuaret ja muun ruokajätteen viän portista ulos ihan sellasenaan et lehmät voi ne syyä siitä. Ni ei sitä roskapaskaa ihan kauheesti kerry.

Lehmänpoikaset on niin suloisii kans. Haluisin oman.

Aurinkonlaskukuva numero miljardiyks

Josh kuivattelee takapualtaan nuation loimotuksessa

Josh eteerisenä nuation loimotukses

No kilitkii on suloisii. Haluisin oman.

KIITOS JEESUS, JOULUPUKKI, SAATANA JA KAIKKI! Staarpaksi on avannu Sanurille kuppilan. Pahoittelen että mainostan ja vaahtoon klopaalista jättifirmasta mutta vittu ku ne niien frapuccinot on niin herkkua. 53 000 rupiaa maksoi Java Chip Frappe, jättikoko. Sen verran miulla menee, öpaut, normisti noin viien päivän lounaisiin. Mutta kerrankos sitä. ja kyllä viä toisenki kerran, saatana soikoon.

Balilla leijojen lennättely tuntuu olevan kova juttu. Automatkalla Padang Baista tänne Hanuriin näin pariki mainosta jostain leijafestareista tai jostain kisoista tai jotain, en kerenny lukee tarkemmin, autokuski ajo lujaa. Mut tää valtavan kokoin kalaleijahökötys makas kuival maal ihan parkana.
Loppukevennys: jänää tää meininki et periaatteessa hyvinki konservatiivista moraalista meininkiä on elämä in da Indoneesia mutta sitte ku kurkistaa alusvaateosastolle ni tarjolla on tätä. En ostanu, vaikka aluspöxykantani vaatii päivitystä. Jotenki oman toosan hauduttaminen vaik tuommoses kirkkaanpunases karvareuhkas ei ikäänku tuntunu hyvältä idealta. Vaikka voishan se olla! Jos oikeen hiertää ja hiostaa ni ehkä käyntiin tulis sellasta eroottisempaa letkeyttä, jonka joku saattais panna merkille. PANNA! Kih!




Kommentit

Anonyymi sanoi…
Vielä kun keräät metallit erikseen, niin hyvä, jos vaan kämpiltä eteenpäin käsittelevät niitä jotenkin. Sähän voisit laittaa koko mestan jätehuollon uuteen uskoon. Suomalaista kierrätysvientiä.

Ne lehmän pennut on muuten varsoja.
Patzy sanoi…
Hmmm.... ei oo tullu metallijätettä viälä! Paitsi 4 kpl bintang-pullon korkkeja ja ne on purnukassa jääkaapin päällä.
Laura sanoi…
Mulla on tyhmä kysymys. Mistä näkee millä hakusanoilla blogiin on eksytty? T: Syntynyt 90-luvulla ja silti niin hukas teknolokian pyörteis
Anonyymi sanoi…
Lehmän pennut on vasikoita. Varsat ovat hevosen pentuja.
Jussi sanoi…
On niin kiva lukee sun kuulumisia, edelleen :) Ja kiva että siula menee noin hyvin!!! Toivotaan että hyvä flow jatkuu tästä viel eteenki päin :)
Anonyymi sanoi…
Siis mistä sun blogista löytyy juttua näillä hakusanoilla? En mä vaan oo löytäny mut haluisin lukee. ;)
Patzy sanoi…
Blogger kerää jotain tilastoja joista näkee paljonks tääl käyää ja miltä sivuilta tänne tullaan ja sitte noita hakusanoja jos on tultu ihan jostain kuuklaamalla. Löytyy sieltä ku on siään lokannu ja sille siä lukee et STATS tai TILASTOT.

Kikkelin hinkkaamista epäilen esiintyvän runkkari-postauksissa, ne on koottu tänne:
http://moottoripuuma.blogspot.com/search/label/runkkarit

Römpsiä ja jalkovälejähän viljelen ihan estotta teksteissä muutenkin, ni en nyt osaa sanoa mistä niitä löytyy. :D

Olen nyt Kota Kinabalussa, murheissani. Pieni Spederik on seurannut siskoaan Einiä vihreemmille niityille eilen. Enkä ollut saattamassa! Hajoan!

Ilmeisesti sama outo juttu kuin einillä, kissa kävi väsyneeks ja kuoli.

Kunhan nyt muut pysyis kunnossa ja hengissä. Haluan takasin kotiin. NYT.
Anonyymi sanoi…
Ai kato en oo huomannutkaan kun oon lukenut vaan kissajuttuja. Eniten nautin (nauroin) katurunkkarista.

Tsekkaa myös nämä

Mielensäpahoittajamuumio suurkaupungissa

Oodi uudelle Kissakonttorille

Raksaprojekti loppusuoralla!

Persaukinen vanha pläski ihmisraunio

Herra Ylpön Perse