Trallalaa, elämä on ihanaa ja täs on kuvia kissoista

Tsau, höpönassut! Rakastan teitä kaikkia ja elämäni on ihanaa! Ei kiristä enää vaivat päätä, hommat on hoidossa, helpotuksen syvä huokaus on ilmoille pihahtanut ja jopa piän itkukii (onnesta ja helpotuksesta) tuli eilen tirautettua. Toisin sanoen, huolet on ratkastu ja päätöksiä on tehty. Mukavia, toivottuja sellasia. Samalla läks tulppa runosuolesta, eli asiaa oletettavasti on ja avautumista on luvassa. Alotetaan kuitenki, yleisön pyynnöstä, kissareportaashilla.

Kissat voi kaikki hienosti, kukaan ei tällä hetkellä sairasta. Tauskilla on varvas vähän muussina, mutta ei se näytä sen menoa haittaavan, tyyppi ei ees onnu. Kissanpoikaset, kaikki 4 ketä tässä hyörii, kasvaa niin et kohina kuuluu. Lääkärivisiitin jäljiltä kaikki operoidut mirrit on ok. Vattahaavanen pikkukissa vapauttamisensa jälkeen tässä vuorokauden verran pyöri huudiloilla ja sit päätti vaihtaa maisemaa. Missä lie tällä hetkellä, mutta ainakaan hällä ei maha vuoda mätää enää. Äkäinhän otti sterilisaation hyvinkin ärhäkästi, kuinkas muuten. Leikkausta seuraavana päivänä oli haavasta jo nyhdetty joka ainoa tikki helvettiin. Äkäin oliki sitte sisäkissana melkeen viikon, kun en uskaltanu päästää sitä ulos riehumaan, ettei se leikkaushaava repsaha auki.

Miulla on ollu miun kissojen kans pientä tassunvääntöä aiheesta "kaulapanta". Ostin niitä Balilta läjän, eli et laitan kaikille ns. miun kissoille sellasen. Juu ei onnistu. Vaikka kuinka koitan kaikin tavoin, että panta on kiree tai panta on löysä, ja pantojaki on monenlaisia, on joustavaa ja ei-joustavaa, on sellasta mis lukko pitää ja sellasta missä lukko aukee jos jää jumiin. Joka ainoan kanssa on tullu ongelmaa. Joko kissa riuhtoo pannan välittömästi vittuu, tai sitte se saa jotenki jonkun raajansa tai leukaluunsa sinne pannan ja kaulan väliin, tai muuten vaan ei skulaa. Nyt meil on rauhotushetki ja yritän uuelleen kuhan nuo ei juokse heti karkuun ku näkevät miut kaulapanta käessä.

Mut siis kissoilla kaikki ogei. Regei.

Ja sit vähäsen kuvia.

Kissanpoikaset on suloisii. Etualalla olevan silmät on vähä rähminy mutta nyt neki on kunnossa ku oon joka päivä puzannu.

Pirkko

Vattahaava

Äkäin ja matkailupossu

Armi

Äkäin

Meiju Suvas hämmästyy rannalla

Muistatteko Pikku-Rääbäleen, Lutwala Diven pelastaman kissanpoikasen, joka oli miulla muutaman päivän hoidossa joskus viime marraskuussa? No se on tuo vasemmanpuoleinen mörssäri. Oikeella oleva uusi pieni rääbäle on sekin Lutwalan tyyppien jostain pusikosta löytämä surkee tapaus. Niitä oli itse asiassa 2 mini-mini-pientä kissavauvaa. Toinen kuoli mutta kuvassa oleva jäi henkiin ja on ihan mahtava riiviö nykysin.

Lutwalan uusi pien riiviö