Ankia aamu kissakaupalla

Siitä asti kun kissakaupan avasin ni oon peljänny että millon on se aamu kun tuun konttorille ja eessä oottaa joku loota täynnä kissanpoikasia tai muuta vastaavaa. Tänään oli se aamu.

Kaupan eessä oli kanakoriin laitettuna kissapentu. Kuollut jo kun paikalle tulin, jäykkänä siinä, kärpäset pörräs. Pieni oranssi mirrinalku. Ilmeisesti oli ollu heikossa hapessa ja joku sitte tuonu sen tuohon. Varmasti hyvää tarkotti, mutta ku ei tietenkää ilmottanu miulle mitää, vaikka miun puhelinnumero on kaupan ikkunassa tarjolla. Täten ei kissanpentu saanu apua. Tiijä sitte oisko auttaa ees voinu, mutta nyt ei ollu ees mahollisuutta yrittää.


Ja tiiä kuinka kauan tuo kissanpoikaisparka oli tuossa hengetönnä maannu. Ahistaa ja surettaa.

Että olipa aika ankia aamu.

Anttila

Miun kaupan kissoja, Alepaa ja Siwaa, ei oo tänää näkyny, joten ounastelen että kissapoikanen on siinä kuolleena ollu hyvän tovin, kun Alepa ja Siwa ei oo tullu ees kurkistamaan kaupan ovelta. Eivät rohkene tulla, ovat varmaan friikahtaneet vähä. Normaalisti ne on tuossa ihan tikkana oottamassa ku tuun. Ja uutukaiskolli Anttila, joka on nyt männäpäivinä käyny joka päivä, hänestäkää ei mitään merkkiä. Toiveikkaana oon ravisuttanu raksuboksia tuos kaupan eessä ja huhuillu mutta ei merkkiäkään kenestäkään.

Muutoin ei elämässä napistavaa. Kyllä miulla oli kotonaki yks hautajainen alkuviikosta. Yks uusista kissanpoikasista meni huonoks ja oikas tassunsa. En tiiä mikä hälle tuli, oireet oli samanmoista kuin edesmenneellä Muumiolla eli raskas ja vaikea hengitys ja laihtuvainen olemus. Pieni ei onneks montaa päivää kituuttanu, antoi aika nopiasti periks. Koitin miä lääkitä ja hoivata mutta ei auttanu mikään. Sinne kuoppasin, takapihalle aidan viereen.

On ollu meitsin petissä vähä ahasta

Muut mirrit onneks voi hyvin. Kolme pientä kääpiöö kasvaa niin et kohina kuuluu ja ne on aivan mahtavia. Isommat kääpiöt rokotin eilen, kahta lukuunottamati, ja tänää hyö alkavat ulkoilemaan jahka kaupalta kotio menen. Kyllä kelpaa ku on sit taas tilaa nukkua omassa sängyssä! Kaks pientä pysyy viel sisällä ku heiän voinnista en oo ihan satavarma, pitää vähä tarkkailla.

Edelliset kääpiöt ovat isoja jo ja ulkona asuvat ja meuhkaavat. Ja kaikki muutki miun kissat voi hyvin.

Kissarojektin kanssa on puuhaa kovasti. Vizuaalista ilmettä laitan uusiks ja kaikkee säätöö on tyän alla. Ja sovittii justiisa seuraavan ison klinikkarupeeman päivämäärät elikäs alotetaa maaliskuun yhexäs ja ähelletään 12 päivää. Käyään taas naapurisaarillaki. Lekureitten ja hoitsujen haku on käynnissä ja yks lääkäri on jo vahvistanu tulevansa.


Kreisiä muuten että taas on joulukuu. Miä en joulusta piittaa tippaakaan mutta joulukuu rules koska kohta lojahtaa taas lauma kavereita saarelle. Jeee! Oon kyllä ens viikosta alkaen melkee koko loppukuun Taalasmaan Ullana majataloissa, persaukisen on pakko tehä jos hommia tarjotaan, mutta kyllä tuos bintsullekin ehtii.

Ja saatana SUKELTAMAAN! Silleki hommalle tarttee repästä jostain aikaa. Divemasterismi on kahta suoritusta vaille valmis mutta vittu ku ei ehi mereen! Ei auta, asialle on vaan raivattava aikaa, piste. Sillä meri kutsuu ja miä toudellakin aion kuunnella.

Kuhan kerkiän. 

Kuvia terveistä, terhakoista kissanpoikasista lopuks.

Huamioooo eäinlääkärit ja hoitsut! Tulkaa maaliskuus tänne!