Anak-anak Bodom

IIIIKKKKK!


Otsikko on indoneessiaa ja tarkottaa että Children Of Bodom. Ehkäpä parasta Jakartassa, koskaan, ikinä. Eikä tule toistumaan, luulen, sillä yhtä lailla kuin ize viivaan Jakartan maailmankartastani yli, saman taitaa tehä Bodomit. Meitä polliisit pikkusen vaan peljästytti aamuyön tenttaustuokiolla, mutta pändiä oli seisotettu pari tuntia immigrationissa Jakartan lentokentällä ja kiristetty rahaa ennenku antoivat passit takasin. Lentokentällä! Ja tyypeillä oli tietysti jo viisumit valmiina, eli mitä helvetin vittua? Jakarta - pidä tunkkis, en tule enää.

Mutta sen minkä tämä kaupunki muuten olemuksellaan sössii, sen pelasti eilinen päivä kera hevimetallin. Kaikki paska ja nahju ja ähellys tänne tulemisen kanssa ja tällä olemisen kanssa oli sen arvoista. Meil oli eilen niin mukavaa että työ jotka leuhotatte timanttisten meininkienne ja parhaitten seurojenne kanssa ni työ ette ees tiiä mistä puhutte. Meil nimittäin oli eilen just sitä ja molempia, ja oikeesti.

Mentiin jo tuos puolilta päivin tuonne retkujen hotellille ja oltii ihan silmät pyäreenä et jopas on meininki. Astetta paremmassa majatalossa asuivat musikantit sitte. Aulassa soitti joku flyygeliä ja oli uima-altaat ja meiningit ja baarit ja hässäkät ja kimalletta ja blingblingii. Ihan kelpo hostelli, sanoisin, oikeen sellanen sievä. Käytiin hotellia vastapäätä jossain rähmäsessä katukuppilassa syömässä kesken hurjaa ukkosmyrskyä ja siinä saatto jo ruveta aavistelemaan että jonkin verran voipi olla fanipiiritys-tyyppistä toimintaa ilmassa tänään, ku sinne visvaseen kuppilaanki kesken kaatosateen pari Bodomi-fania ryömi nimmareita pyytämään ja valokuvia räpsimään. Mutta se oli vasta pientä, se saatiin myöhemmin huomata.

Keikkapaikka


Lähettiin jo siin päivällä Jasgan kyydityksellä keikkapaikalle pällistelemään, ja sellanen joku sisäpiha-tyyppinen ulkoilmahommahan se oli. Takahuone ei varsinaisesti luksusta ja glamuuria huokunu, mutta oli siellä kaljaa ja viintä, ja vessa, eli ihan okei. Myö hilluttiin siel koko päivä ja oltii jossain kohtaa huolissaan kun security alko häätämään turhaa väkeä ulos eikä meil mitään passeja ollu, mutta saatiin sit huomata että länsimainen sammakkonaama, ja ehkä myös tissit, riittää tällä keikalla takaamaan pääsyn mihin vaan. Tekniikan poijaat asens asioita minkä kykenivät mutta kuulemma kaikki oli päin helvettiä ja meininki oli "kuin juustoraastimella masturboisi", kuten eräs totesi. Tämä maa kuulemma perustuu sellaselle Eivittuismi-tyylisuunnalle, mikä toki ainakin Jakartan osalta pitää täysin paikkansa.

Backstage tihkui glamuuria


Keikka alko joskus siinä seittemän hollilla ja näytti ens että porukkaa ei oo pal paskaakaan, mutta jostain, tai oikeestaan joka puolelta, sitä yhtäkkiä vyöry sisään ihan vitusti. Kreisi meininki ja raju meno, ja ihan valtavan hianoo. Ei se toi hevikeikkameininki sinänsä eroa täällä siitä mitä se on Mordorissa, ehkä vähän hillitymmin yleisö käyttäyty, mutta kyllä täälläki alko pitti pyörimään kun Alexi sitä tarpeeks monen fuckin kanssa lavalta vaati. Isoin ero mordorilaiseen keikkakulttuuriinhan täällä lienee se, että porukka oli selvinpäin (paria länsimaista luuskaa lukuunottamatta, ne saatanan pulsut!).

Raju meno


Keikan jälkeen pändi lähti samantien hotlaan, myö varrottiin hetki crewn bussikyytiä ja mentiin sillä perässä. Hotellin baariin, Bintangia ja paskanjauhantaa, niin mukavaa ja rattosaa, suomen puhumista ja huonoa huumoria, aina parasta. Mutta sitte alko se fanilaumojen paikalle hyökkiminen, ja se meinas jossain kohin karata vähän lapasesta, porukkaa oli paarin ovella hirvee määrä ja luikkivat sieltä sisään ja videokamerat suris ja kamerat räpsy ja nimmarin pyytämistä ja sellanen yleinen mayhem eikä hetken rauhaa. Baarin henkilökunta onneks sit laitto ovet kiinni jossai vaiheessa ni juomarauha vähä palautu. Jonneki kahteen asti meil meni aika siin niin rattosasti, oli kaljaa ja mojitokannuja ja kavereita ni mikäs siinä oli tissutellessa. Ai että oli mukavaa! Kiitos!
 

Ny meil on sit kostoks hauskasta hirvee rapula ja kohta pitää lähtee lentokentälle ja aaah pääsee pois täältä Jakartasta. Balille jeee ja siel meil on hommana ainoostaa hoitaa huomisaamulle pikavenekyyti Gilille (JESH! JESH! JESHHHHHHHHHH! Vihdoinkin!) ja käyä ostamassa supermarketti tyhjäks kaikista myrkyistä. Balilla on muuten vissiin just menossa joku konferenssi jossa on ääsiän maitten johtajia ja vieraana myös joku ihme Barack Obama, et saapa nähä mikä siellä on meininki.

Palataan asiaan sielt Gililt sitte, moi!

Täälläki osataa kansainväliset käsimerkit

Kaljaa nam!



Kommentit

Tsekkaa myös nämä

Tulivuoriuutiset

Hullujen kylä

Sunnuntaikävely

Työlupasirkus vm. 2017

Järjestysnatsi