Apinoita ja surffareita

Viidakkorannalla

Kaksi päivää maattu rannoilla ja nahat punottaa, alkaa siis läski tummumaan ja punasen kautta mennään, vaikka on kuinka rasvattu. Täl pua päiväntasaajaa tuo aurinko kun tuppaa kärventämään vaikka olis sitä ydinpommin kestävää liisteriä nahka täys.

Aku ja Iines ja ipanat

Eilen oltiin ihan vaan tos kotirannassa, ja kelpas siinä makoilla ja seurailla kaikenlaista toimintaa mitä tuos rantsussa on. Ohi menee heppaa ja hauvvaa ja meijjän paarin takana asuva ankkaperhe (Aku ja Iines ja ipanat) tepsuttaa millon tonne ja millon tänne, menee kissaa ja surffaria ja kalastajat puuhastelee. Mutta ei ketään muita jotka vaan lahnana makais ja lukis kirjaa. Hyvä, saa olla rauhassa, on tilaa pursuilla phikhineistä. Ja mikä parasta: tuol ei oo minkäännäköstä tuputustoimintaa. Joku satunnainen saronkikauppias saatta lampsia ohi ja kysästä et mite ois, mut ku sanoo et ei kiits, ni jatkavat matkaa. Mahtava meininki! Ainoa miinus rannalle on se, ku uimiin on ihan mahotonta: niin kauhiat aallot ja esmes eilen pohjavirtaukset oli sellasii et koko ranta oli punasen lipun aluetta eli ei asiaa veteen.

Ei saa uia

Muutahan ei eilen sit tehtykään ton rantalorvailun lisäks, paitti jolkotettiin kylille supermarkettiin ostamaan myrkkyjä. Tääl on niin ärhäkkä moskiittoskene et jos sekunninkaa on huoleton ni tuikkaavat, saatana. Ostettii säkilliset kaikkia myrkkyjä ja lisäks kaikenlaist tukanhoitoaineitta ja muuta pientä ja saatii menee joku 3-4 euroo kumpikii. Tääl on ihan älyttömän halpaa kaikki. Paitsi kalja. Se onkii oikeestaa ainoo mihi saahaa rahaa menemää. Iso bintang maksaa 28 tuhatta rupiaa, happy hourin aikaa tosin sekii vaa 20 donaa. Nasi gorengin saa jollain reilun euron hinnalla ja sillai.

Ja stop the press: juotii eilen vaa yhet bintangit ja tultii sen jälkee kotii nukkumaa. Molemmilla tais lähtee taju jo ennen iltakahexaa. Helvetin rankkaa ja uuvuttavaa hommaa toi ku ei tee mitää ja makaa vaa.

Pasir Putih

Tänää oltiikii sit reippaita ja lähtii aamupalan jälkee lampsii tuonne rannan toises pääs alkavaan tuheroon eli luonnonpuistoon ja viidakkoon. Siel on Pasir Putih elikäs sellain valkohiekkanen ranta. Puistoon piti maksaa 7 000 rupian pääsymaksu (noin 50 senttiä tai sinnepäi) ja sitte mentii viidakkopolkua kohti rantaa. Saatii portilta mukaa sellain kepukka varuiks, ku viidakos ja rannal on perkeleesti ärhäköit ja varastelevii apinoit, ja miähän oon niitten suhteen vähä hysteeriin, ku oon kerran joutunu Thaimaas tappelee apinalauman kans ku ne meinas pölliä snorkkelit ja kaikki. Ja niitä apinoitahan tuol viidakos sitte kuhis joka suunnassa ja siel rannallakii niit oli joka puolel ihan vitusti. Mutta ei ne onneks tullu meit ahistamaa, muutama sähis ja näytti hampaita ku menin liian lähelle kameran kans mut ihan sillai melkei sopuisan rinnakkaiselon meininki oli.

Tyyppi

Käytii myös pikkusen snorklaamas, mutta oli niin merenkäyntinen meininki et vesi oli ihan hiekkanen eikä siel nähny mitää ni tultii äkkiä pois. Mutta muuten hieno ranta oli ja mukava makailla siel. Pikkusen oli epämukava olo heittäytyy pikinisillee ku meijjän lisäks ei ollu muita holtittomii länsimaisii pikini-ihmisii ja paikalliset naisethan ui vaatteet ja muumuut päällä. Oli siinä kolleilla kattomista ku siel röhnötettii, useempiki poikaporukka vonkas valokuvia mut sanottii et ei todellakaan, ja loput otti kuvia sitte salaa. Voi helvettilääne, mitä näis ruhois on kuvaamista? Muuta ku se paljas pinta?

Surffari menee

Iltapäiväks tultii omaan rantsuun takas ja oli näemmä hyvien surffiaaltojen päivä ku oli helvetisti surffareita meres. pari sikakomeeta surffaria on jo pongattu, ja ollaa oltu tuol päät kallellaa huokailemas et ai jumpe ku ne on peuhannu meres tai vaan kävelly ohi tai mitä vaan.

Eli saattanee kuulostaa siltä et meil on tääl ihan vitun ihanaa, ja nimenomaan just sitä täällä on. Aivan mahtava paikka, vaikka jos jotain sais toivoa ni uimiskelvollisempaa rantaa. Mut eihän kaikkee voi saaha: on joko surffarisoppaa allokkoises meres tai sit lillumisveet, ja nyt on surffarimeininki. Aivan hyvä.

Kotikatu näyttää täällä tämmöseltä

Meijjän majapaikkaa täytyy viel villisti kehua, ihan loistava. Majatlon täti tuli äsken kysymää et maistuiskos kahvi ja panaaniherkku, ja toi meille sit kupposet saatanan hyvää sumppia ja jotain ihanaa paisteltua panaanihommaa. Ja kaiken muun mahtavuuden lisäks ollaan täs oltu nyt pari päivää ainoat asukkaat, eli meil on käytännös ihan oma majatalo. Arvostamme, joskaan ei vastaankaan paneta jos tulis muutama surffarikolli naapurihuoneisiin asustelemaan. Silmänruoka, paras ruoka.

Mitäs muuta? Nii, varattii eilen majotus Jakartaan, mennää porsastelee kolmen tähen luksukseen joka maksaa melkee 50 egee yö, mut otettii yhteinen huone (oo äm kee!) ku ollaa vaa 2 yötä. Meil oli innokas ajatus tunkee samaan hotelliin Bodomien kans mutta ku pojat ilmotti misä ne asuu ja katottiin sen paikan hintoja ni todettiin et saavat hevarit huokasta helpotuksesta, ei taivuta sellasiin hintoihin mitä niien deluxe-neljän-tähen-bisnes-spektaakkeli makso. Ollaan jossain muutaman kilsan päässä ja kaiketi aika lähellä paikkaa missä keikka sitte on. Jännää seki, viikon päästä nähää miten hevi on meininki täällä päi maailmaa.

Ei muuta tällä erää. Ilta heittäyty jo pimiäks ja se ois ohjelmassa enää dinneri ja kenties, kenties, BINTANG TIME! 

Lopuks viel lisää kuvia, ku niitä ny on kerran ihan vitusti räpsitty.

Poroja

Kalastushommaa

Saaliiks tuli shrimppejä muutama

Hieno viidakon puu

Kissa kakkaa