Vitutuskäyrän terhakka erektio

Kun silmä välttää niin naapurit saattaa kaivaa tunnelin miun aidan ali.



Pahoittelut jo etukäteen negatiivisuudesta joka tästä tulee huokumaan. On ns. meizzeli ozassa, monestakin syystä. Ja iso meizzeli onkin, ei mikään onneton katkarapu, vaan kunnon jorma.

Vitsit on nimittäin vähissä. Vituttaa niin että itkettää. Olen helvetillisessä stressissä, ahistaa, hermostuttaa ja on sellanen todella säpsähtelevä olo. En pysty keskittymään mihinkään, käsiä vapisuttaa ja on vaikia olla. On sellanen niiku ois miljoonakertanen PMS ja paniikkihäiriö ja kaikki samaan aikaan. Ja kaiken henkisen pahan olon lisäks olen saatanallisessa flunssassa. Hengitän persereiän kautta, koska yläpäässä on kaikki röörit täynnä räkää. On kuumetta, hillitön yskä ja niin järkyttävä vitutus että meinaa hajota pää. Lisäks lapaluulihaksisto yhä niin jumissa, että vintti pimenee kivun takia joka kerta kun yskin. Eli noin 15 sekunnin välein ympäri vuorokauden. Jei! Tunnelma katossa!

Dive masterismi on noin kahta temppua vaille valmis. Oli tarkotus saaha ne tehtyä noin tänään tai huomenna ja viimeistään perjantaina leuhkia ympäri saarta että olen dive master. Mutta jäänee elokuulle se valmistuminen ja vituttaa tämä homma niin järettömästi että tekis mieli hajottaa jotain. Flunssan takia miä tuskin pystyn menemään sukellushommiin ennen Mordoriin lähtöä. Toissapänä jo orasti vähän flunssaa, ja oli ihan helvetin vetämätön olo, mutta menin enivei sukeltamaan kun ei ollu aamulla muuta kun kauhee väsymys. Muuten ihan jees oli sukeltelu, mutta voin kertoa teille, kansalaiset meedpörjare, että kun maskiin aivastaa noin 50 kertaa tua jossain 20 metrin syvyydessä ja saa sen täyteen räkää, niin se liisteripä ei sieltä ihan pikkusella puhaltelulla pois lähe, varsinki jos on nenä tukossa eikä saa kärsästä ilmaa pihalle juuri lainkaan.. Oli ihanaa sukeltaa silmät räässä. Jei. Lisäks törähti kaikki röörit tukkoon, ja tuntu niiku ois lähteny hampaat suusta kun jotkun ilmaontelot ei kyenny päästelee paineita. Että jihuu ja vittusaatana. Alkaa tuntua siltä että universumi on vaan päättäny etten valmistu ikinä. Saatanavittuperkele.

Minä uskon sellaseen että kun henkisesti voi huonosti ni fysiikkakin alkaa oireilemaan. Miä olen niskaan hönkivän Mordorin loman takia aivan paskana. En osaa selittää että miks, mutta miuta vaan ahistaa IHAN VITUSTI. Miuta ensinnäki ahistaa lähteä täältä omalta Hiekkakikkareelta, en halua lähteä mihinkään, ei kiinnosta tippaakaan muu ku omassa Palatsissa möhkiminen kissojen kanssa, sukeltelu ja välillä harvakseltaa kaljalla käyminen.

Ja kuka hoitaa saaren kissa-asioita kun oon poissa? Kissajuttujen takia on aika toivoton ja yksinäinen olo. Että kun ei ole ketään keneen näissä jutuissa nojata ja kenen niskaan antaa osa taakasta edes sillon tällön kannettavaks.

Aika paskana olen Mordoriin tulosta. Vaikka tulenki vaan käymään. Miä olen jotenki kehittäny asiasta ittelleni hirviän mörön ja  tällä hetkellä en toivo muuta ku että en olis mitään vitun lentolippua koskaan ostanu. Oon yrittäny ajatella positiivisesti että jee näkee kavereita ja saa juua karpalolonkeroa ja Mokoman keikka ja raejuustoa voi syyä, mutta jos ihan rehellisiä ollaan ni en miä ole noista ainuttakaan asiaa kovin tosissani kaivannu. Sori vaan kaikki, mutta se on fakta se. Kavereita, vanhoja ja uusia, on rampannu täällä ihan tarpeeks ja okei regei okei ja tempe kuittaa raejuuston. Elämä on hianoo eikä puutu mitään.

Miuta ahistaa erityisen paljon sinne Mordoriin tulemisessa se, että miun TÄYTYY siällä varmaan tehä asioita ja nähä tiettyjä ihmisiä vaikken haluais. Vituttaa asioiden täytyminen. Se on yks syy minkä takia elämä Hiekkakikkareella on niin paljon ihanampaa. Ei ole ketään vaatimassa ja latelemassa että täytyy tehä sitä ja tätä ja elää sillee ja tollee koska niin vaan kuuluu tehä.

Melko opettavainen kokemus tämä. Aikamatka menneisyyteen. Kun miettii, että siitä ei ole ku muutama vuos kun miulla oli tämä fiilis noin 24/7 ja 365...  Ihme on se, etten menny junan alle. Ehkä se tässä justiisa eniten ahistaaki, se paluu menneisyyteen. Kun ei ollu herkullinen olo siel entises elämäs, ja kun siitä kaikesta on eroon päässy, ni edes vierailu siihen ympäristöön nostaa pulssia ja niskavillaa.

Jos tästä jotain positiivista pitää kaivaa, ni oletettavasti Mordorin reissu tulee olemaan iloisesti yllättävä spektaakkeli. Odotukset on nimittäin niin pakkasella, että ei paljon vaadi että loppulasku kipsahtaa positiiviselle. Mutta pelkään myäs että en anna hyvälle kokemukselle edes mahollisuutta, koska olen jo valmiiks vähän päättäny että kaikki on siellä ihan perseestä.

Vaikka järki sanoo ettei ole ni ei auta.Olen löytäny ittestäni tunteella eläjän, ja se ei ole Mordorista yhtään innoissaan nyt.

PS. Vitutuskäyrän ollessa näin terhakkaassa erektiossa ni turha kai mainitakaan että röökilakko sujuu päin vittua sekin. Yhtä hyvin menee ku miun dive masteriks valmistuminen. Eli ei onnistu ikinä. Jopa nyt kun on tää helvetin flunssa päällä ni pinna on niin piukeena ettei tätä ilman malporoa kestä. Sekin viälä. Räyh.

Tunnelmaan sopivia taiteellisia kuvia lopuks.













Kommentit

Soleil sanoi…
Jotakin haluan sinulle sanoa mutta en oikein tiedä mitä ja miten.:)

Paranemista kuitenkin kovasti toivon sinulle ja kissoille rapsutuksia!

Mielenkiinnolla odotan sinun kuulumisia ja tuntemuksia Mordorin reissun jälkeen, oletko vihastunut vai rakastunut reissusi jälkeen. Ymmärrän hyvin sinun tuntemuksia.

Kerron vähän miltä minusta tuntuu. On nyt kolme ja puoli vuotta asuttu ulkomailla. Ensimäistä kertaa tuntuu elämässä, että olen nyt kotona. Kun ensimmäisen reissu Suomeen tein puolen vuoden kuluttua, niin Suomi tuntui jo hyvin erilaiselta paikalta, missä ihmiset vain mennä tohotti välittämättä toisista. Sieltä oli heti kaipuu pois ja kotiin. Muistuu mieleen tuolta reissulta, kun Prisman kassalle totesin puheliaana ihmisenä, että tuntuu hyvin oudolta olla täällä puolen vuoden jälkeen ja se kun ympärillä puhutaan Suomea. Kassa nainen sanoi minulle tosissaan, että sitä varmaan oppii arvostamaan Suomea kuinka hyvin täällä ovat asiat, kun asuu ulkomailla. Minä menin sanattomasti ja aikuinen poikani vieressä alkoi nauraa. Hämmästykseltäni sain jotakin sanottua, että on nähnyt kuinka paremmin asiat ovat muualla. Ettei Suomessa ne asiat ole niin hyvin vaikka niin väitetään. Mainitsin siinä terveydenhoidon, elämä yleensä ja ihmiset.

Niin, iltapäivälehtiä netistä lukiessa ei voi olla huomaamatta juttuja, Suomihan on lähes kaikessa maailman paras tai ainakin Euroopan mutta minun ajatukseni kyllä ovat vähän toisenlaiset monesta asiasta. Ainut asia mitä parempana Suomessa pidän olevan on nettiyhteydet tuolla tiellä ja reissun päällä. Ne ovat täällä huonommat ja pätkivät.

Muutaman kerran on tullut käytyä ja aina vaan oudommalta paikalta se tuntuu, negatiiviselta ja likaiseltakin, mihin minä olen nyt tottunut. Odotan sitä päivää, että siellä jotakin paikkaa tulee ikävä. Silloin en taida olla enää järjissäni tai olen silloin jo vanhuuden höperö. Muutamia ihmisiä kaipaa mutta ystävät ovat vähiin käyneet, kun olen avoimesti kertonut tykkääväni uudesta kotimaasta ja täällä kaikesta muustakin elämästä. Ne käynti reissut sinne sitten on painajaista. Pitäisi keritä sinne ja tänne ja haukut saa kuitenkin teki miten teki, lomaa se ei ole tuollainen laisinkaan minusta. Viime reissulla olimme paikoillaan ja sanoimme kaikille, että meitä voi tulla sitten tiettyyn paikaan tapaamaan mutta vähissä oli ne jotka sitten tulivat ja silti haukut sai.

Jos tämä nyt yhtään helpotti sinua, että on muitakin jotka sinne ei tykkää mennä. Monesti tuntuu, että Suomi on ulkosuomalisille se paras paikka maailmassa ja lomakin siellä paras. Sitä kyllä ihmettelen, että miksi ne ulkomailla asuvat eivätkä siellä. Kaikki ei kuitenkaan ajattele ja koe samalla lailla. En näe kesäisessä järvimaisemassa Suomessa mitään erikoista, en sääskien ja paarmojen syötävänä olemisessa, sitä on saanut pohjoisessa tarpeeksi kärsiä. Järvi Alpeilla vuorien välissä on lumoavan kaunis näky ja sitä maisemaa en ole saanut tarpeeksi katsella. En ikävöi mitään paikkaa, enkä mitään asiaa.
Joskus ajattelen sitä, että jos sinne joutuisi muutamaan takaisi, niin olisi se kyllä vaikeata. Sieltä oli helppo lähteä mutta paluu olisi kulttuurisokki. Sen vaan ymmärtää vain ulkosuomalaine joka viihtyy ja nauttii uudesta elämän jaksosta.

Kyllä sieltä jotakin mukavaa löytyy, ne muutamat ihmiset. Niin varmasti on sinullakin. Ei ne Suomi ruoat enää herkuilta maistu ja tunnu. Kahvikin siellä on vesilitkua, kun on tottunut juomaan kahvia mikä oikeasti kahville maistuu.

Kyllä reissusi hyvin menee. Kotiin on sitten entistä mukavampi palata ja se tuntuu entistä rakkaammalta paikalta. :) :)

Liljetys sanoi…
Ymmärrän hyvin vitutuskäyrän tilanteen. Jos on saanut kerta elämänsä semmoseen kuosiin, ettei paljoo ahdista ja vituta noin niinku normipäivässä, niin toki se paluu vanhaan, vaikka edes lomalle, tuo taas pintaan niitä vanhoja ikäviä fiiliksiä. Koita kestää, eikai sitä muuta voi. Ja kun tosiaan odotukset on näin miinuksella Mordor-reissusta, niin saattaahan siellä jopa lopulta tapahtua jotain mukavaakin. Säätkin kuulostas olevan tällä hetkellä aika jees, ja kesäinen Suomi vaan on eri lailla kaunis kuin tropiikki joka on vihreänvehreä ympäri vuoden, itselläkin on sitä hieman täällä Berliinissä ikävä. Pikaista paranemista ja pidä itsesäsi huolta!
Anonyymi sanoi…
Mulla taas vähän päinvastaisia kokemuksia. Suomalainen terveydenhuolto on aivan loistavaa verrattuna ulkomaihin. Ja ulkomailla ja jopa Helsingissä asuessani kaipasin alyttömästä takaisin pohjoiseen.. Mökkimaisema ja kotipiha <3 mutta niinhän se menee, toinen tykkää äitistä ja toinen tyttärestä. Ei kannata turhaa stressata, ku takas pois pääsee kuitenki vaikka kuin tykkäiski.
Zepa sanoi…
Kuule, tääl on pitkä hellejakso tulossa, jos sä siihen ehdit niin on ihan kotoista :)

Oisko sulla aikaa vielä kouluttaa se saaren kissa-asia-assistentti? Koska et sä muutenkaan ole ikuinen, jonkun siellä pitää osata ottaa asioista samantapainen vastuu jota sä olet nyt kantanut.

Voimaa! Kaikki muuttuu paremmaks siinä kohtaa kun ei enää voi muuttua huonommaks!
Anonyymi sanoi…
Miten työ kaikki ulkosuomalaiset sinne asumaan pääsette? Oon ehken hidas ymmärtää, mut kun minä en vaan ymmärrä! Että jos tavan myyjän rutku duunari haluis muuttaa jonnekin tropiikkiin, niin miten se onnistuu? Mistä vaan löytyy raha ja duuni jajaja, minä vaan haluisin pois täältä, mut tuntuu hyvin kaukaiselle haaveelle se vain. Saahan sitä jotain säästettyä tottakai, mut entä sitten sen jälkee, kun oot pienen säästön saanu jemmattua poistumista varten? Miten sinne maailmalle onnistuu jäämään, ettei joudu takas tulemaan? Auttakee onnetonta te viisaat pois päässeet :)

Suomi vaan on masentava, kiireinen maa, josta inhimillisyys on hävinny jonnekin suoritus-minäminäminä-shaibaan. Ja sen tajuaa vaan jokaisen reissun jälkeen paremmin!

Ps. Oot Päde minun aivan idoli, kun sie siellä vaan porskutat menemään ja sanot suoraan oudolla murteella höystettynä asiat niin ku ne on! Kaikki muut blogit on paskaa, koska niistä puuttuu ajoittainen realistinen paska. Piste.
Patzy sanoi…
Kiitos kommenteista. Erityisesti Soleilille! Ihanaa kun ymmärretään että ahistaa, vaikka näemmä tän asian ääneen sanominen oli pieni sohasu herkkänahkasten mordorilaisten kusiaispesään... Onks pakko tulla jos noin paljon vituttaa, saatana, jne jne jne. :D

Palaan tän asian analysointiin myöhemmin vähän tarkemmin.
Anonyymi sanoi…
Ymmärrän ihan täysin että ahdistaa. Mutta sä pääset takaisin Hiekkakikkareelle! Tuut vaan käymään täällä, katsot Mordoria karpalolonkeron väristen lasien läpi, ja ihana lämmin tunne leviää päästä varpaisiin kun tiedät ettei sun tarvitse jäädä tänne :)

Aina kun itsellä on sellainen "rautakaupasta köyttä ja metsään"-olo, niin luen sen sun entinen vs nykyinen elämä -postauksen. Samalla tavalla minäkin posottelin nelisen kuukautta sitten mennä hillitön onnentunne ja ilonkyyneleet päätä sumentaen ja melkein sydän haljeten että vittu kun elämä on hienoo. Sitten tulin takaisin Mordoriin. Ei ole ollut pelkoa samanlaisista olotiloista. Mutta vielä minä lähen takaisin Ihmemaahan posottelemaan, perkele!

-K-

Tsekkaa myös nämä

Tulivuoriuutiset

Järjestysnatsi

Työlupasirkus vm. 2017

Hullujen kylä

Sunnuntaikävely