sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Ruutitynnyrin päällä istumisesta

Äiti voi jättää tän lukemati. Rupee vaan turhanpäiten taas hermoileen.

Maanjäristyksistä ja tulivuorista miulta kysytään usein. Tässä asiaa niistä.




Indonesia sijaitsee topakasti suoraan ns. Ring Of Firen päällä. Kaikki saaret on enempivähempi vulkaanisen toiminnan tulosta ja joka nurkalla tuntuu pojottavan joku tulivuorentapanen. Kirkkaalla säällä tääl Hiekkakikkareella voi nähä yhellä pään pyäräytyksellä kaks isoa tulivuorta: idäs horisonttia koristaa Lombokin Rinjani (3,7 km korkee, Indonesian toisiks korkein tulivuori) ja lännes Balin Agung (noin kolme kilsaa korkia). Molemmat on aktiivisia. Rinjani, tuo meijän lähin naapuri, on viimeks päästelly paineita, sillai hiukkasen, joskus 2010 keväällä. Vuosina 94-95 se on viimeks päästelly oikeen explosive-tason purkauksen.

Indonesiassa on ihan muutama tulivuori


Ring Of Fire tarkottaa tulivuorten lisäks myös jatkuvaa seismistä aktiviteettiä. Maanjäristyksiä on jossain päin Indonesiaa päivittäin, ja parhaina päivinä useita. Aina jossain jytisee. Meil on Hiekkakikkareellaki tuntunu viime viikkoina usiampia maanjäristyksiä, enimmäkseen kuitenki pieniä sheikkauksia vaan. Pari on ollu semmosia että paska on meinannu lojahtaa housuun, vaikkei nekään ollu ku "vaan" jotain 4.jotain magnitudia. Viime vuonna, 2013 juhannusaattona, oli 5.2 pointsin pläjäys ja se oli jo semmonen että kyllä säikäytti. Pari päivää meni että siitä tokeni ja sellanen säpsähtelevä olo meni ohi.

Muistuttaahan tuommoset, että ruutitynnyrin päällä tässä istutaan ja ihminen on aika pieni ja voimaton kun maapallo näyttää voimiaan. Ei se kuitenkaan elämää haittaa eikä häiritte, ei tässä eletä jatkuvasti joku evakuointireppu ovenpiäles valmiina. Jos joku iso lojaus tulee ni tulee sitte. Luotan jotenki tyhmänä siihen, että ku viimosen 10 vuoden aikana isot ja tuhosat järistykset on ravistellu liki main kaikki suuntimat Ring of Firen varrelta, paitti Pohjois-Amerikan rannikon, ni että siellä paineet kasaantuu ja siellä lojahtaa seuraavaks.

Vaikka ei kai näissä asioissa päde mikään kohtelias vuoronumerojärjestelmä? Et hei meil oli jo se 2004 megajäristys, ja Chiles on ollu isoo ja Haitilla ja Japanissa ja sillai, ni teijjän vuoro seuraavaks.

Ja kaiketi ihmisiä kualee yhä eniten koteihinsa. Et riskaabelimpaa on olla himassa ku istua tän ruutitynnyrin päällä, luulen.

Maanjäristyksen Indonesiassa viimisen 24 tunnin aikana. Neljä vaan, ei paha! Eikä yhtää täs miun huudiloil.




2 kommenttia:

Veera A kirjoitti...

Ensimmäistä kertaa Kaliforniassa vieraillessani pääsin heti kokemaan 5.4 magnituden järistyksen ja kyllä sheikkasi! Huh, en tajunnut yhtään, mitä tapahtui ennen kuin se oli jo ohi. Ihmiset kirkuivat ja laastit tippuivat katosta. Ensimmäinen ajatus oli pommi, kun ei maanjäristys kuulunut silloin minun sanavarastooni laisinkaan. Nykyään asun täällä samaisen ruutitynnyrin päällä, juurikin Kaliforniassa. Täälläkin järisee päivittäin, mutta yleensä niitä ei erota ohi ajavan rekan aiheuttamasa tärinästä. Saapi nähdä, milloin sitten rytisee kunnolla...

Matkatar kirjoitti...

Kääk aika hurjaa on. Vaikea kuvitella millaista on elää koko ajan tietoisuus takaraivossa tuosta ruutitynnyristä. Vaan kyllähän tosiaan voihan sitä räjähtää kotosallakin telkkariin tms. heh.