Taalasmaan arki

Taalasmaan maanantai

Taalasmaa täällä päivää. Miten voikaan olla päivät niin kuin.... yä ja päivä. Eilen huvila oli tyhjänä ja miulla ollu muuta tekemistä ku pyykin pesua ja uima-altaalla lötkötystä ja paikan vahtimista. Et jos vaik joku tulis kysyy huonetta. Kävi ehkä yks ihmiin koko päivänä. Ei se mitää, otin ilon irti tyhjästä huvilasta ja hankin nahkaan terveen punotuksen.

Ollaa täys!

Tänää onki sitte aamusta saakka ollu hirvee hulabaloo. Jostain syystä saari on pamahtanu täyteen porukkaa ja kahteentoista mennessä meil oli pytinki täynnä ja sai laittaa ns. lapun luukulle. Tai semmosen puukyltin misä lukee että myä ollaa FULL. Silti lappaa ihmisiä et mut oisko huomenna huonetta. No ei ku ollaa koko loppuviikko täys. Ja kaikki kertoo et ihan helvetin vaikee löytää majotusta ku kaikki paikat on täynnä. Mitvit, kysyy nimimerkki Epätietoinen -69.

Toisaalta, täysi huvila tarkottaa ettei miun tarvi päivystää mestoilla aamu-seiskasta ilta-kuuteen, voin karata muille asioille. Ja karkaankii, ihan kohta. Kotio. Syättämään kissat ja sillee. Kissat aina ykkösenä, tiätty. Heiän ehdoilla mennään.

Kääpiöt on taas kotiarestissa ja nyt koitan vierottaa niitä Lumikista. Lumikkihan vei ne ulkoilupäivänä heti naapurin raksaukkojen huushollin takana olevaan risukasaan asumaan. Sain sieltä suurimman osan pentuja kerättyä takasin ilman onkelmaa, Banjo ja Mini-Seek tuli juoksujalkaa heti ku kuttuin ja muutki ihan helpolla, mutta kaks arkapieruinta villiintyy heti ihan mahottomiks ku ne pääsee pihalle ja ei anna sitte millään kiinni. Onneks pimiän jälkee Lumikki toi ne keittiölle syämään ni piänen jahtaamisen jälkeen sain nuoki natiaiset kii ja kotiarestiin. Tyhmät lapset kun seuraavat äiteetä. Ja lapset on isoja jo, ei niien tarttis enää mutsin hemoissa roikkua.

Kääpiöt arestissa

Sitte Seppo... Seppo sai pahimman kohtauksensa ikinä tuossa yks ilta. Aattelin että nysse on menoa. Kohtaus kesti yli tunnin ja halvaannutti Sepon noin pariks tunniks sen jälkeen. Hän oli ihan hädässä ku ei päässy jaloilleen. Tokeni sitte ja veti varmaan tunnin sekopäistä ravia ympäri kämppää ku jalat rupes taas toimimaan. Laitoin viestiä Balin eläinlääkäreille että nyt on tilanne tämä, että miä en tiiä enää mikä neuvoks, mutta kyllä tässä taitaa olla ratkasujen paikka. Hyö vastasivat että nyt Seppo pitääpi tutkia kunnolla ja vasta sitten mietitään viimistä vaihtoehtoa. Lähettävät lääkärin tänne perjantaina. Seppo ei oo sellasessa kunnossa että vois ajatellakaan että se matkustais Balille, joten sellanen vuori ja Muhamed -homma tässä. Lääkärit tulee siit Balilta Sepon takia tänne.

Ja samalla ku lekuri ny täällä on ni pietään pieni vastaanotto muutenki. Ei oo ilmasiklinikka, ja siitä heti tullu jo vähä kommenttia et aijaa, no en sitte tuo mun kissaa lääkäreille. Vittu miä sanon. Kaikkiko pitäs ilmasena tarjottimella eteen kantaa jumalauta? Plus miusta on itsestäänselvyys että ekana ajatellaan kissaa ja vasta sitte rahaa.

Iha sama, makso mitä makso, miä aion steriloituttaa Hämäläiset (Santtu, Koukku ja Tarja), sekä Sepon, ellei Seppo sitte lähe vihreemmille niityille lääkärintarkastuksen jälkeen. Olen murheellinen jos se on se vaihtoehto joka käteen jää, mutta toisaalta helpotushan se toki olis myös. On kamalaa kattoa kohtauksia vierestä, eikä tuo kissan elämää ole, jollei minkäänlaista parannusta oo odotettavissa. Seppo on lisäks aika vaikea tapaus, kämppäkaverina ei mikään helpoin mirri todellakaan. Häntä ei oikeen pysty käsittelemään koska on säpsähteleväinen ja kiimanen ja ajottain agressiivinen. En oo saanu häntä kehräämään enää kuukausiin, kun hän ei taho päästää ees silittämään, ku aivan aniharvoin. Kaikki on kuitenki Sepon hyväks tehty, ja tehään, mutta jossain kohtaa jos ja kun keinot loppuu niin ratkasu on pakko tehä. Mutta kattotaan mitä lääkärit sanoo.

Lääkärit saa samalla kattoa Muumion. Musta kääpiö, joka hengittää vaikiasti ja on ihan sikalaiha. Mikähän silläkii oikee on?

Oon ihan vitun liekeissä että saan lääkärin tänne, eikä tarvitte itte yksinään tuskailla ja arvuutella ja pillittää ja hermoilla ja hajoilla ku ei osaa auttaa.

Muutoin täällä kaikki jeah. Aurinko paistaa ja hiki virtaa ja elämä on hianoo.

Emmi ja Sulo Vileen. Tää pariskunta käy myllää miun pihaa ihan raivolla.

Duunikaveri

Taalasmaalla oli eilen tosi rankka ja raskas tyäpäivä

Lutwalaan on muuttanu 3 papukaijaa. Ne puhuu. Ihan pimeetä ku ne huutelee et HELOU HELOU ja psykopaattisinta on ku ne matkii ihmisten naurua.