Juu. Mut sit seuraaviin aiheesiin, jota on miulle tulleissa viästeissä kauheesti kyselty. Ekana viisumit tahi oleskeluluvat ja semmoset. Että kui miä tääl oikee keplottelen olemiseni ja mitä jos sinne tulee ni kuinka asiat oikee hoietaa. No kamoon, piäntä oma-alotteellisuutta hei, asiat löytyy internjetistä kyl!
No mut selostanpa ny kuiteski. Ja sori, täst tulee nyt kuivan asiallinen kirjotus, eikä sisällä vittuilua mihinkään suuntaan. Jollei aihe kiinnosta ni jatkakaa matkaa, ei tätä kannata lukee, ei siä oo tulossa mitää nokkelaa, kuivaa shaissee vaan!
Indonesian viisumikäytäntö hankaloittaa olemista kyllä, jos aikoo siis pitempään mestoilla lorvailla. Oi kuinka ois ihanaa jos tääl ois sama meininki ku vaik Mälesiäs tai Singapores, eli et 90 vuorokauden oleskelun salliva leima pläjähtää passiin senku vaan maahan saapuu. Mut ei. Indonesiaan tulemisesta pitääpi maksaa eikä täällä pöllöilylle suoda järin pitkästi aikaa. Buu!
Faktat, tällä hetkellä, turistiviisumeihin lyhykäisesti:
- 30 vrk viisumin voi ostaa useimmilta lentokentältä saapuessaan. Maksaa 25 USD ja muitakin valuuttoja ainakin Balin lentsikkakentällä vastaanotetaan. Jostain löytyy ajantasanen lista lentokentistä mistä tän ns. Visa On Arrivalin saa, mut en jaksa nyt ettiä et mistä. Kaivakaa itte.
- 60 vrk viisumin voi hakea ENNEN maahan saapumista jostain Indonesian lähetystöstä tahi konsulaatista. Mainittakoon, että tuommosen viisumin hakeminen on joka paikas vähä erilaista. Jossain halutaan kopioita passista ja luottokortista ja jossain ei, jossain halutaan kaks passikuvaa, jossain riittää yks, jossain kestää monta päivää saaha se viisumi ja jostain sen saa vuorokaudessa. Helsinkin lähetystön viisumisivu on täs, lukekaa siältä tarkemmin mitä lipui ja lapui pitää toimittaa ja kuinka asia siällä hoituu. Viisumi maksaa joka paikas suunnilleen saman verran (olkoha se jotain noin 40 egee), ainakii kaikkial missä miä oon tämmöstä viisumia hakenu.
Suasittelen muutenki tsekkaamaan viisumisäännökset ennen lähtöö vaik tualta Hesan lähetystöstä. Tuppaavat aina välillä muuttumaan.
Turistiviisumeihin voi hakea 30 vrk jatkoa eli extensionia. Vaikka jossain virallisissa yhteyksissä sanotaakii että viisumin jatkaminen ei ole mahollista. Paskapuhetta. Extensionia kinutaan paikallisesta Imigrasi-konttorista. Täs miun lähellä ni Balilla on semmoin ja Lombokilla Mataramissa on semmoin ja on niitä muuallakii. Imigrasiin voi mennä itte ja hoitaa kaiken häslinkin edullisesti. Tai sitte voi antaa asian jonkuu lakimiähen/viisumitoimiston hoiettavaks. Sillo joutuu maksamaan enempi mutta säästänee hermoja ja aikaa. Jos on kontakteja ihmisiin, joilla on kontakteja viranomaisiin, niin asian saa hoiettua itekkii tosi nopeesti ja ilman sähläämistä ku livauttaa hiukkasen seteleitä passin välissä.
Viisumiin voi hakea jatkoa yhen kerran. Sen tiedän kokemuksesta. Huhu kertoo että on ehkä mahis saaha yks ns. extension siihe extensioniin, mutten oo kokeillu itte ni en ala siitä mitään neuvomaan.
Itte hoidan tällä hetkellä extensionit Lombokilaisen lakimähen avulla. Hänelle maksan 600 000 rupiaa laaki. Passin saan hälle yleensä toimitettua miun sukelluspuljun avulla, kert aina on joku menossa Lombokille ja lakimiehen pakeille (sama lakifirma hoitaa kaikki miun sukelluspuljun lakihommelit, nääs). Eli itte senku pyllyilen täällä eikä tarvi sen enempää asian eteen tehä. Passi tulee siältä sitte jossain kohin takasin ku joku siellä taas käy kääntymässä.
Jos siis hakee ennen maahan tuloa 60 vrk jostai lähetystöstä ja sitte siihen yhen 30 vrk extensionin ni voi olla rauhassa kolmisen kuukautta. Tämän jälkeen pitää poistua maasta eli tehä ns. visarun johonkii, missä on Indoneessian lähetystö tai konsulaatti, ja hakee sieltä sitte uuen 60 vrk viisumin.Singapore on hyvä, siellä lähetystö toimii hianosti, mutta viisumin saaminen kestää pari päivää ja Singapore on ihan vitun kallis paikka lorvailla. Nyt ku Air Asia lentää suoraan Balilta Kota Kinabaluun Malesiaan ni suosittelen sitä jos niiku täältä miun huudiloilta lähtee visajuoksulle. Siä on edullista olla ja paikallinen konsulaatti rykäsee siulle sen viisumin vuorokaudessa.
Tai, sitte jos ei millää haluu poistua maasta, ja omaa suhteita ihmisiin jotka tietää ihmisiä joilla on suhteita oikeisiin paikkoihin niin asiassa on toki keplottelun mahdollisuus, kun vähän voitelurahaa ottaa käyttöön. Lukekaa täältä lisää.
Näin siis ku ollaan turistiviisumilla liikenteessä.
Turistiviisumin sijaan voipi hommata lähetystöstä tai konsulaatista ns. social visan. Se on kans 60 vrk, mutta poikkeaa turistiviisumista sillai, että vaatii vähä enämpi papereita. Ja sitte siähen voi hakea 4 kertaa 30 vrk extensionin, ja täten saa siis olla puolisen vuotta maassa poistumatta välillä mihinkään.
Sitte on olemassa jotain eläkeläisviisumeita ja pisnesviisumeita ja semmosia. Niistä kert ei ole omakohtasta kokemusta, viälä, ni en ala selostaan. KVG! Ja sitte semmonen tyälupaviisumioleskelulupaspektaakkeli ni sitä kuttutaan nimellä KITAS. Ja sellanen maksaa paljo ja vaatii oikian tyäpaikan joka siulle sen takaa, mutta antaa oikeuren olla maassa vuoden.
Itte olen siis toistaseks keplotellu turistiviisumeilla ja niihi haetuilla jatkoilla. Välillä on maahan saapuessa passintarkistajat vähän tentannu että mitä vittua siä ramppaat täällä koko ajan, mutta eihä sitä missään oo rajattu että montako kertaa siä saat Indonesiassa käyä ni minkäs ne sille voi.
Miulla on tähtäimessä hoitaa omalta osaltani tää asia sellaseen kuasiin, ettei tarvitte koko ajan olla viisumiasian kans häsläämässä. Kerron siitä sitte jos ja kun asiat siltä(kin) osin järjestyy.
Seuraava aihe, mitä on vitusti kyselty, ni on täältä tyäpaikan löytäminen. Että miten oikee mitä hä. Asia on miulle itteleniki yhä arvoitus, mutta jotain tiiän sentäs.
Sen tiiän, että jos on sukellusopettaja ni varsinki high seasonin (noin kesä-heinä-elo-syyskuu suunnilleen) aikana tuskin on vaikeuksia löytää sukellusduunia. Mutta en oo sukellusopettaja, en vielä ees dive master (naurattaa jo koko homma, mutta kyllä miä joskus valmistun! Tässä ei vaan oo nyt kerenny!) ni sukeltelulla ittesä elättäminen ei oo miulle mahollista tällä hetkellä.
Miun täällä asuvat länkkäritutut tekee enimmäkseen sukellusduuneja ja jos ei sellasia ni sitte ne sijottuu lähinnä ravinteli- ja majatalo-aloille.Monella on toki myös oma bizniz. Sukelluspuljut on lähes kaikki länkkäriomistuksessa. Italialaisia on paljon ja heil on hotelli-ravinteleita.Viime aikoina on noussu paljon tyylikkäitä pieniä putiikkeja, jotka on länkkäriomistuksessa.
Täällä ei oo olemassa mitään työvoimatoimistoa. Duunit löytynee ns. viidakkorummulla ja suhteilla. Näin miulle nyt ainaki on toistaseks käyny, en oo varsinaisesti itte asioitten eteen laittanu tikkua ristiin. Kissaduuni Gili Eco Trustilta järjesty kun Lutwala Diven big boss sitä miulle ens ehotti (sen jälkeen ku ilmotin et vittu miä Suameen lähe, jään tänne) ja sitte vei asian oikeitten tahojen päätettäväks. Tuurauskeikka Edenistä hoitu myäs Lutwalan kautta, koska heiän kautta olen tutustunu Edenin omistajaan.
Palkkataso on matala. Eihän täällä kukaan rikastumassa ole, kuhan sen verran sais että voi täällä elellä. Enkä tiiä miten nuo kaikki pisnekset rahaa tuottaa, varmasti jotkut tosi hyvin. Mutta jos nyt osviittaa haluutte liksoista saaha ni tiiän että paikalliset jotka on vaikka jossain majatalossa duunissa, siivoovat huaneita ja semmosta, ni hommat menee niin et liksaa tulee noin miljoona tai vähän päälle rupiaa kuukaudessa (miljoona on tän hetkisellä kurssilla noin 65 euroa). Kuukaudessa saa pitää neljä vapaapäivää. Muuten ollaan töissä melkeen koko ajan. Moni paikka tarjoaa paikallisduunareille myös majotuksen, joka toki helepottaa elämistä.
Pändin pojat, ainaki noi miun tutut eli S2B ja Jah On Holiday, ne saa yleensä noin sata tuhatta rupiaa per lärvi per keikka, riippuen paikasta missä ne soittaa. Nousisikko siä kuuella ja pualella eurolla ees sängystä, saati että soittelisit keskellä yätä kitaraa 4 tuntia kekkuliselle turistiköörille?
Kuvan musikantit liittyvät tapaukeen |
Sellasen viä lopuks totean et eihän täällä duuni tunnu duunilta. Ihan ku lomalla olis. Jos Mordorissa oisin painanu IT-rojektipäällikkönä ilman ainuttakaan vapaapäivää liki kaks viikkoa, minkä ajan oon nyt Edeniä pyärittäny, ni oisin jo aivan lataamokuosissa. Mutta ku täällä "konttori" on kahisevain palmuin katveessa ja aurinko paistaa, ni ei tätä tyäks oikee voi ees sanoa.
Hämmästyttää itteäniki yhä että niin vaan täs asiakaspalvelualalla nyt olen, eikä tunnu missään! Rupattalen asiakkaitten kans ihan tuosta vaan ja kivaa on. Tosin on ollu vaan mukavia asiakkaita. Yks mulkku oli yhen yän, mutta onneks ei pitempään.
Tää pesti loppuu reilun viikon päästä, saapi nähä mitä sitte sen jälkeen. Ehkä jotain jostain tupsahtaa. Pitääpi laitella sanaa kiertoon että kröhm-kröhm, oisin jotain palkallista puuhastelua vailla.
Jälkisanat (yllä olevat tekstit kirjoteltu eile illalla, nyt onki jo tää päivä ja aamu): kissat on toipunu eilisestä lääkärivisiitistä hyvin. Damien on miun vieraskammarissa vielä, ja nyt lähen palauttamaan Trawangan Oasiksen äitikissan takas lapsostensa äärelle. Sitte pitää kaahata kylille, on vietävä kirppusamppoota kirppuselle kissanpennulle ja mentävä auttamaan jotain pimua antamaan kissalleen lääkepistos. Ja pitää rehvata Ganda joka on pykertäny miulle käyntikorttimallit ja lähtee Lombokille niitä painattamaan. Ja Edenissä on hengailtava myähäseen iltapäivään saakka. Sitte on käytävä varaamassa yhille Mordorilaisille majotusta (ens viikol on ruuhkaa, mordorilaisia coming ja oikeen neljin kappalein!) ja kai sitä yhelle kaljalleki on kerettävä.
Tyäpäivä, hyvä päivä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti