Ruoka on hyvää

Majatalon naapurissa, tuos rannalla, on sellanen monitoimirisupaja. Siitä voi käyä ostamssa sipsiä ja keksiä ja naksua ja juomaa ja tupakkia. Voi vuokrata snorkkelia. Tuoretta, vasta puusta haettuja, kokonatseja on kaupan kelpoon 15 000 rupian (noin euro) hintaan. Ja tokihan risupajan täti vääntää hetkessä local poodit jos pyytää.

Kävin eilen testaas. Tarjosin izelleni ikääntymisen kunniaks lautasellisen mässyä. Kas näin! Kuvareportaasi next. Ja siä lopus on vähä kuvia kissoistaki, tiätty.

Naapurin monitoimirisupaja

Sinne vaan rohkeesti!

Tätiltä tilasin jotain ja täti alko heti laittaan

Tuommonen kokonatsi irtoo noin eurolla

Korallia koristuksina

Koht on lautanen valmis

Siin on riisii, tomaattii, tofuu, tempee, jotai papui ja jotaa tommost karvan näköstä höttöö. Sikahyvää oli.

Eilen illalla kävin bailaas synttäreitä. Onneton suoritus ikäihmiseltä. Olin jo kymmeneltä kotona nukkumassa.

Tänää heräsin viieltä ja tulin Majatalolle jo puali seittemä. Halvatun kaunis aamu!

Sarge ja Happy

Happy on tosi ahkera

Double Trouble. Se on ton kissan nimi.

Siin on miun Ulla ja Hannu. Hannu on aivan mahtava tapaus! Ihana semmonen pullukka ja touhukas.

Muuta elämäs tai oo hiljaa

Kokemuksen syvällä boobsiäänellä tykkään paasata aiheesta elämänmuutos. Että jos et oo tyytyväinen ni TEE sille asialle jotain. Ja jos et tee ni ole sitte hiljaa ja kärsi keskenäs. Ohan se tietty aina helpompaa olla vaan, päivästä toiseen, ku et heittäytyis toimeliaaks ja rupeis muutamaa niitä juttuja mitkä vituttaa. Mutta siinä helpossa ankeudessa siä parka vaan tuhlaat elämääs. Usko miuta, miä mälläsin pari vuaskymmentä ainaki tuolviisii. Ruikutin vaa ja kaikki vitutti jne jne jne. Mut kattokaa miuta nyt! Kaiken jätin, kaiken muutin ja kas, nyt oon uuenlainen aivan. Vanha, kyllä vain, mutta onnellinen. Plaaplaa, tätä virttä voisin veisata hamaan maaliman tappiin saakka mut en nyt jaksa. On tää ikäkriisi ja kaikkee.

Haluun kuiteski jakaa yhen toisen elämänmuutostarinan. Se on Suamisen Teemun tarina. Klikkaa tästä ja lue.

Tiiserinä tähä loppuun:

Miun oma herkkä ja liikuttava tilitys/avautumistarina on tuloillaan, yhes lehes, SEURAAVASSA NUMEROSSA. Kerron sit tarkemmin ku tuo lehti on kaupois hiplattavana. Lehti ei ole Jallu tai Kalle.

Mut varo ettet itke koko jaksoo ku tuon jutun ens kuussa luet.

Äkäin synttäripostaus

Miun ikänen miäs juhlii eturauhastensa kans

Täytän tänää 45.  Synttäripäivät on miulle aina vähän vitutuksen paikka. Tässä iässä oo paljo juhlimista, jumalauta.

45 on jo lähempänä viittäkybää ku neljäkybää. Lähempänä yhexääkymmentä ku nollaa. Vittu että olen vanha.

En haluis olla 5 enkä 15 enkä 25 enkä 35. Mut jos saisin aikakoneen ni kävisin ehkä siel 25:n kohalla potkasemassa itteeni perseelle että lopeta ruikutus, tee elämälläs jotain, ja tee se NYT. Vaikka ajattelen kyllä sillai, että kaikesta oppii ja asiat tapahtuu sillon kun niihin on valmis, ni kyllä välillä harmittaa että tuli tuhlattua hehkeimmät (vitsi) vuodet elämästä pahassa olossa vellomiseen. Mutta se on myähästä pyyhkästä kun paskat on jo housussa.

Ois kans kiva jos ruho ei ois 45, ei pukkais harmaata hiusta (löysin ekan harmaan hiuksen tos pari viikkoo sitte, kauhee järkytys, nyt pitää muistaa värjää juurikasvua useemmin et voi elää siin uskos et en viä harmaannu) ja muutenki ois jees jos ei joka suunnasta rupsahtelis ja homehtuis tällä vauhilla. Mut minkäs teet.

Tällä kuvalla Tinderiin!

Ja jos joku totee tähän et hei, ikä on vaan numero ni paskanmarjat. Erityisesti nuaremmat hokee tota ku mantraa, mutta voin kertoa teille, armas nuariso, että ikä ei ole "vaan numero". Se kertoo kuinka vanha siä olet. Piste. Toinen mitä hoetaan on se et "oot just niin vanha ku siusta tuntuu". Vittu mitä paskaa. Kyllä, miustaki tuntuu pään sisällä että oon nuari ja nuarekas mutta raaka fakta on että olen NELKYTÄ VIIS. Se ei siitä mikskään muutu vaikka kuinka tuntuis et ai ku oon niin vitun nuorekas pissis hei omg lol dingdong. Siä olet just niin vanha ku siä olet, sille ei voi mitää vaikka kuinka ajattelisit et ääää ikuinen nuaruus, foevaah 16.

Jotain positiivista sentään

Oman fyysisen rapistumisen ohessa tässä iässä vituttaa se, et lähes kaikki miun ikäset miähet näyttää vanhoilta sediltä. Sellasilta et eturauhasvaivat huokuu jo kaukaa. Poikkeuksiakin on, mutta eihän ne - eikä kukaan muukaa täysjärkinen - vilkasekkaan tämmöstä neljävitosta kulahtanutta luuskaa.

Voiko selibaattiin kuolla?


Alamäki, ja elämän ehtoopuali, what can I do.

Mutta: elän elämäni parasta aikaa, koskaan en oo ollu häpimpi, rakastan miun elämää (ja kissoja), et sikäli ei napisemista ja good vibrations ja hyvä meininki.

Elämä o hianoo!

Mut ohan tää syyskuun kaheskymmenesyhexäs aina vähä sellanen päivä et aamusta saakka hippasen vituttaa. Se menee kyllä huomiseen mennessä ohi.

Tilanne saattaa vaatia olutta tuossa illemmalla.

Ruutitynnyrin päällä istumisesta

Äiti voi jättää tän lukemati. Rupee vaan turhanpäiten taas hermoileen.

Maanjäristyksistä ja tulivuorista miulta kysytään usein. Tässä asiaa niistä.

Indonesia sijaitsee topakasti suoraan ns. Ring Of Firen päällä. Kaikki saaret on enempivähempi vulkaanisen toiminnan tulosta ja joka nurkalla tuntuu pojottavan joku tulivuorentapanen. Kirkkaalla säällä tääl Hiekkakikkareella voi nähä yhellä pään pyäräytyksellä kaks isoa tulivuorta: idäs horisonttia koristaa Lombokin Rinjani (3,7 km korkee, Indonesian toisiks korkein tulivuori) ja lännes Balin Agung (noin kolme kilsaa korkia). Molemmat on aktiivisia. Rinjani, tuo meijän lähin naapuri, on viimeks päästelly paineita, sillai hiukkasen, joskus 2010 keväällä. Vuosina 94-95 se on viimeks päästelly oikeen explosive-tason purkauksen.

Indonesiassa on ihan muutama tulivuori

Ring Of Fire tarkottaa tulivuorten lisäks myös jatkuvaa seismistä aktiviteettiä. Maanjäristyksiä on jossain päin Indonesiaa päivittäin, ja parhaina päivinä useita. Aina jossain jytisee. Meil on Hiekkakikkareellaki tuntunu viime viikkoina usiampia maanjäristyksiä, enimmäkseen kuitenki pieniä sheikkauksia vaan. Pari on ollu semmosia että paska on meinannu lojahtaa housuun, vaikkei nekään ollu ku "vaan" jotain 4.jotain magnitudia. Viime vuonna, 2013 juhannusaattona, oli 5.2 pointsin pläjäys ja se oli jo semmonen että kyllä säikäytti. Pari päivää meni että siitä tokeni ja sellanen säpsähtelevä olo meni ohi.

Muistuttaahan tuommoset, että ruutitynnyrin päällä tässä istutaan ja ihminen on aika pieni ja voimaton kun maapallo näyttää voimiaan. Ei se kuitenkaan elämää haittaa eikä häiritte, ei tässä eletä jatkuvasti joku evakuointireppu ovenpiäles valmiina. Jos joku iso lojaus tulee ni tulee sitte. Luotan jotenki tyhmänä siihen, että ku viimosen 10 vuoden aikana isot ja tuhosat järistykset on ravistellu liki main kaikki suuntimat Ring of Firen varrelta, paitti Pohjois-Amerikan rannikon, ni että siellä paineet kasaantuu ja siellä lojahtaa seuraavaks.

Vaikka ei kai näissä asioissa päde mikään kohtelias vuoronumerojärjestelmä? Et hei meil oli jo se 2004 megajäristys, ja Chiles on ollu isoo ja Haitilla ja Japanissa ja sillai, ni teijjän vuoro seuraavaks.

Ja kaiketi ihmisiä kualee yhä eniten koteihinsa. Et riskaabelimpaa on olla himassa ku istua tän ruutitynnyrin päällä, luulen.

Maanjäristyksen Indonesiassa viimisen 24 tunnin aikana. Neljä vaan, ei paha! Eikä yhtää täs miun huudiloil.

Otatsiä huaneen pannulla?

Tuli yks asia taas miäleen ku pongasin et min huudiloille on avattu taas yks uus piän majatalo ja laitettu komia mainoskyltti kinttupolun poskeen. Heil on tarjolla huoneita mis on pannu, raikas vesi ja iso sänky.


Indonesialaisilla on valtava ongelma ymmärtää P- ja F-kirjaimien ero. Tulee tahatonta huumoria. Ei oo yks eikä kaks majataloa jotka mainostaa et heil on tarjolla "room with a PAN" tai et "we have FOOL". Semmoseen heti asumaan, pakko kokee majotus missä on tarjolla pannu ja dorka, eikä suinkaan tuuletin ja uima-allas...  Perusmeininki on myös ravinteli jossa ruokalistalla on FIZZA eikä pizza. "Local POOD" on nähty myös.

En tiijjä mikä siinä on. Miusta on ihan selvä homma et Pee on pee ja Ähvä on ähvä.

Siitä pisteet Latif Bungalowsille et heil on sentäs FRESH water eikä PRESH WATER.

Mistä aasinsiltana: juon nykysin hanavettä. Ihan reteesti vaan. Gudbai 19 litran vesipäniköien ostelu ja kotiin raahaaminen, otan juomaveteni reteesti keittiön hanasta.

Nyt jännityksellä ootan mitä tästä seuraa. Ei kuulemma mitään, miulle on kerrottu että se on juomakelpoista aivan. Oon tähänki saakka hanaveellä tehny ruokaa ja siähen kahvit keittäny ja hampaat kuurannu ja noin, ja mitn onkelmaa oo ollu. Kuulemma ei tarvitte olla hualissaan. Kyllä miä tiän että raikasta hyvää se vesi on mitä hanaan tulee, ja siitä myös maksan, joten hörps vaan!

Elämää reunalla!

Hanaveen ryyppäämistä en kuiteskaa satunnaisille Hiekkakikkareella kävijöille suosittele, ennen ku tsekkaavat että majatalon hanoihin tulee oikeaa veslaitoksen toimittamaa raikasta vettä. Jokaiseen majataloon ei semmonen vesi tule.

Juttu Hesy-lehes

Olin ihan unhoittanu et HESY-lehessä oli miun kirjottama kissahommajuttu tuos joskus alkuvuodesta/keväällä. Viime syksynä, vuas sitte, oli kans ja juttuun nysväsin sit ns. jatko-osan.

Osin vanhentunutta läppää jo, mutta niin ne hommat menee. Mikä tuossa jutussa on haaveena vain (pysyvä klinikkarakennus), onki nyt jo todellisuudeks muuttumassa!

Asioilla on tapana järjestyä!

Lisääkin älytöntä medianäkyvyyttä on lähiaikoina tulossa, painokoneet raksuttaa jo. Tarkkailkaa akkojenlehtiänne. Tai siis yhtä sellasta.

Kreisii olla näin kova julkkis, Hiekkakikkareen tunnetuin suomalainen. Pojat on kertonu et melkee aina ku ne törmää tääl suamalaisiin ni suamalaiset kysyy et tunnetko tyä sitä semmosta suamalaista luuskaa joka asuu tääl ja hoitaa kissoi, ku myä jostaa lehestä luettii siitä tai luetaa sen plokii tai jotain . Pojat on aina sit polleena et joojoo, se on meiän hyvä kaveri. Ja sitte vaahtoovat miulle myähemmin et SIÄ OOT JULKKIS SUAMESSA, KAIKKI TUNTEE SIUT. Niinpä vissiin.


(Linkit kaikkiin miusta olleisiin tai miun kirjottamiin lehti-yms-juttuihin löytyypi muuten täältä)

Tyämatka

Esittelen teille nyt min tyämatkan. Palatsilta Taalasmaalailemaan on matkaa vaan rivakka kivenheitto. Pyärällä sen suhauttaa parissa minuutissa. Ei oo ruuhkaa, mutta joskus on jääräpäisiä lehmiä keskellä tiätä. Tänää aamul ei ollu.

Kuvat räiskitty samalla ku suhaan tuhattajasataa min rämällä konkelilla eli sori ku ei oo ihan skarpeinta settiä kaikki fotot.

Heippa mirrit, miä lähen taalasmaalaileen. Montaks kissaa pongaat kuvasta? Niitä pitäs olla yhexän.

Portti auki ja pihalle

Siin on min menopeli. Aurinko on just noussu, kello on noin 6:30 aamulla. Tota tiätä ekana tonne päin meen.

Komiata. Häikäsee. Tost säkkikasan kohilta vasemmalle.

Ohitan pyykkimuijan mestan (vasemmalla ton aidan takana) ja risukaupan (tos oikeel).

Toi on supermarketti olevinaa. Sielt voi ostaa kaikkee nauloista astioihin, juustoista tofuun, kaasusta ripulilääkkeisiin. Kaikkee on valikoimas.

Supermarketti on ohitettu. Oho, jotai gubbei tuli vastaan. Selamat pagit sanotaan tiätysti.

Oikeella paikalliskylä

Sit tulee kauhee ylämäki. Täs on yleensä lehmiä mut nyt ei ollu ketää. Yks kana tos kyl menee.

Ylämäki what can I dooooo?

 

 

 

Kinttupolku teki just jyrkän mutkan oikeelle.

Tää polku viä ei mihinkää, paitsi et vie kyl.

Ohitan piänen paikallistönön. Siä on täti jo hereil.

Paikallistönön jälkee tiukka vasen ja oon jo melkee perillä. Tässä kohin näkee usein vitun isoja liskoja, niitä asuu nois pusikois.

En oo varma mutta luulen että tuo kyltti sanoo että hevosten kakat pitää siivota jos sellaset poni tohon töräyttää. Voi olla et tos kyltis sanotaa ihan jotaa muuta mutta ainaki KUDA on hevonen ja KOTORAN on kakka.

Ja kas olen perillä. Henkilökunnan tilat tuon bambuportin takana.

Pyärä parkkiin ja oon perillä. Happy on vastassa.

Viuh rannalle kattomaan maisemaa, on niin hiano aamu taas.

Happy tuli messiin.

Siinähän se mein majatalo onkin.

Aijjettä.

Naapuris on risukauppoja

Sarge kattoo tuimana et lopeta se kuvien räpsimiin ja anna ruokaa

Tos on min toimisto. Huvila on täynnä ni miä en viitti siel tietsikan kans istuksii asiakkait häirittemäs, min konttori on nyt siis henkilökunnan keittiös.

Kahvivesi kiehumaan

Aamukaffe

Ja sit hommiin. Ekana katton onks uusia varauksia ja muuta hässäkkää. Sitte feispukkia ja plokia samalla ku oottelen et tänää lähtevät asiakkaat herää et pääsen viemää heille laskuja ja kyseleen pitääkö tilata hepoja ja muuta. Sitte on loppupäivä ankaraa pyykinpesua, kirjanpitoo ja yleistä asioiden hoitoa.

Happy on min paras kaveri