Kuvailuista veen alla ja sillai

Oon miättiny jo jonkun aikaa et pitäs vissiin hommata sellaset vehkeet (KIH!) millä vois ottaa sukelluksilla kuvia. Ikäänku tulis vaahtoomiseen uus äspekti ku vois sit aina laittaa fotoja et kattokaa ny, tämmösen otuksen näin ja sillai. Mutta tarvittavat härvelit maksaa enenmpi ku nyt on kupeessa kaivuunvaraa. Ja sit en oo semmosen sukeltelijan tasolla yhäkään joka tarttis tuanne merenpohjiin yhtään ylimäärästä härpäkettä mukaan. Ja sit kun tää nykyelämä on kaikilta muilta osin jo sellasta et jokaisesta pierasustaki pitää laittaa kuva ja statuspäivitys johonki, ja sit plokeihin viimosen päälle tarkat selostukset asiasta, ni on tullu vähä sellanen ajatus et joskos keskittyis vaan suklailuun. Se on se tunnin räpistely siä merenpohjas sellanen ikäänku irtautuminen tietoverkoista ja digitaalisesta maailmasta, sellanen viiminen rauhan tyyssija. Ja kaikkee sellasta muuta ylevän henkevää paskaa.

Lisäks on sellanenki asia et kuka vittu niitä kuvia loppujen lopuks jaksaa katella? Ehkä jotkut jaksaa, varmasti jaksaa, sen mitä oon tua sukellusresorteissa oleskellu ni siä on aikamoinen tietsikoitten rapina aina iltasin ku kuvia töllistellää. Ja ohan niitä joskus kiva kattella, kyllä miäkii koitan sinne suikata sekaan syynimään jos oikee kovasti joku porukka huokailee siel jonkuu fotojen äärellä. Vvarsinki jos on paikkoja/sukelluksia mis ei oo ite käyny tai jos joku on ikuistanu jotain niiku ihan sikahienoo ja jännää. Mut miulle itelle tärkeempää on se asioitten ite näkeminen, ei oo hirveesti kiinnostusta jälkeepäin sit syventyä 386 valokuvan äärelle elämään sitä-ja-tätä sukellusta viä uuelleen. Tääkii menee vähän sen sellasen selittelevän hymistelyn  puolelle toki, et uuh miul on elämäs parempi tärkeysjärjestys ku teil jotka istutte illat tölläämässä tuhatta nudibrachin kuvaa. (Täs vois joku hymistelevä plokisti nyt kysyy sit itseltäns et miks vitussa sit pitää esmes joka saatanan auringonlaskusta ottaa toista miljoonaa valokuvaa? Eikö niitä voi vaan ylevänä siin "kokee" ja "kattella"? Mut ei ku otan sata kuvaa kameralla ja toiset sata kännykällä ja postaan kaikki feispukkiin ja plokiini....njooo...)

Lisäks, en oo mikään valokuvaaja. En osaa, eikä oo kiinnostusta opetella kameroista yhtään mitään ylimäärästä (kiitos siis oi rakas Olympus, joka valmistat kameroita joita myäs kaltaiseni idiootti osaa käyttää ilman ohjekirjasen avaamistakin!). Ja niitä veen alla hääriviä valokuvaajiaki, niitä on jo, niitä joil on pelit ja vehkeet ja jotka ottaa huikeita käsittämättömiä kuvia. Ei tartte ku hiukan jotaa sukelluslehtee plärätä ni voi saatana mitä otoksia.

Pläräsin just jotain sukelluslehtee, mikä ny olikaa joku Scubadiverdiiba-daaba-äfödi-skäfödi, ja siältä pongasin tyypin nimeltä Jason Isley. Se oli nimenomaan leipääntyny peruskuvaukseen ja keksi sit hauskan uuen homman. Kävi ostaas jostai pienoisjunarata-hullujen kaupoista kaikkia hahmoja ja viritteli niihin painoja ja otti sukelluksille mukaan. Väsäs mahtavia tilanteita merenelävien kans. Alla yks esimerkki ja Jasonin Flickrissä olevassa U/W Miniature Series -kansiossa on lisää. Tyyppi ottaa muutenki ihan päheitä kuvia.

Mut kyl toisinaa ois hyvä olla joku ikuistusväline messisä. Yks päivä ku suklailtii tua Hiekkakikkareen Biorock-suklauspaikassa ja näin sellasen todella omituisen otuksen mist en tiänny et onks se mikä vitun etana vai kala vai mönkijä vai mitä vittua. Ja kaik muut oli jo jossai muualla menossa ni ei voinu kellee ees sohia et katto ny perkele. Siält hiekasta jostaa kolosta pojotti sellanen synkkä makkaranpätkä jolla keltaset silmät viiruna loisti vaa, tosi ilkeen näkönen piän pötkylä. Selitä sitä sitte et no siä oli kuulkaa sellanen-ja-tollanen. Onneks ku aikani yritin selostaa ni kuvailin et "it was like a Satan in hole, coming to get us all" ni yks daivmasteri äkkäs et ny hän saattaa tietää.

Kalakirjasta katottii sitte ja se oli "yellowbarred jawfish". Ja sit eiku kuuklen kuvahaku ja siitähän löytyy heti tuhat kertaa parempaa kuvaa ku mitä miä oisin millään vitun ölympykselläin ikinä saanu räimästyä. Hyvä kuva löytyy vaiks tästä klikkaamalla. Miä en sitä noin kalamaisena nähny, siit ei näkyny ku sellanen... no niiku sanoin ni synkkä makkaranpätkä jolla keltaset silmät viiruna helotti. Joo.

Veen alasissa jutuissa on just vähä toi et joka otuksesta löytyy kyllä jo kuva jos pikkusen KVG.


Täs postaukses ei nyt ollu päätä eik häntääkää, kuhan ajankuluks jaarittelen kert sataa ja aiottu iltapäiväsukellus piti peruu ku selkä on juntturassa ja kipiänä. Mut jos jotain terveisii saa lähettää ni niille kamuille kekkä on patistanu et ota ny kameraa mukaa sinne suklailuille ni ehä ota. Viälä. Otan sitte ku alkaa tulla fiilis et aa: muu sukeltelu sujuu sillai ettei tartte ajatella mitää (eli on sijaa kameran kaltaselle ylimääräselle härpäkkeelle) ja pee: ku merenalasen maailman pälyily pelkillä silmämunilla alkaa käyä pitkästyttäväks (mitä en voi uskoo et ikiin tapahtuis).


(Peeääs. Käännän märkäpukuni tän asian suhteen varmaan sit tosi nopee jos joku valmistaa PIENIKOKOISEN kohtuuhintasen kunnollisen salamallisen näytöllisen kameran joka on sukellussyvyyksiin (min. 30m) saakka vesitiivis. Kiitos nam, ja vinkkiä tulemaan jos sellasta jo on olemas. GoPron tiiän mut sitä en taho.)