Ukkosmyräkän jälkeinen lähtötunnelmapäivä

Pojat riahaantu hyppelehtimään

Huonosti nukuttu yö takana. Puolilta öin iski sellanen ukkosmyräkkä, et siinä meinas tulla kakka housuun, vaikka kuivassa ja turvallisessa petonisessa tiivissä mörskässäni sitä sainki ihmetellä. Ikkunat helis ja tanner tömis, vettä satoi niin vitusti et tuntuu että tönö sulaa, salamat läiski niiku ois päpärätsiarmeija ollu ikkunan takana mesoomassa. Pari tuntia se jylläs suoraan päällä, myö Tauskin kanssa valvottiin ja ihmeteltiin luonnon voimaa.

On lähtötunnelma. Eilen siis todellakin peruin kaikki helmikuun pläänit ja menetin siinä ihan vitusti rahaa kun oikeestaan mistään jo maksetusta (lennot + yks hotelli) ei saa mitään takasin. Mut tämmöstä sattuu ja vaikka pudjetti on ihan vituillaan muutenki, ni emmiä jotenki jaksa nyt tuota asiaa ees ajatella. Tilanne on kuiteski se, et läytännössä miulla ei vaihtoehtoja täs ollu ja tämmösen päätöksen tekemistä ei tarvinu oikeestaan ees miättiä. Ja tuli muuten ihan vitun helpottunu olo kun sai kaikki asiat hoiettua ja se helpotuksen tunne jo kertoo sen, että päätös oli oikea. Lähen siis huomenna ja tuun takas maanantaina. Nopee pyrähys Balilla ja Singaporessa vaan. Singaporesta ootan eniten Starbucksin frappeja ja Subwayn patonkeja. Länsimaista ketjumässyä, kiitos! Muuta en aio tehäkää ku syyä paskaa, kävellä ympäriinsä sekä käyä ehkä elokuvissa jos jaksan, sekä eläinkaupassa jos löyän. Se riittää täl erää.

Ohjelmassa tänää on siis lähtövalmisteluja eli lähinnä rojujen lajittelua ja pakkausta, asioien hoitamista, velkojen elikäs piikkien makselua tonne ja tonne ja tonne (sukelluspiikki oo-äm-gee, se on raxuttanu joulukuun alusta saakka ja on HUIKEA, mutta rahahommista raporttia tulee ehketi seuraavassa postauksessa huamenna tai joskus kun tilanteen totaalinen katastrofaalisuus on kyetty kylmä hiki ottalla laskemaan)... Vaikken tästä poistu ku kolmeks päiväks ni kun on liki 2 kk ollu aloillaan ni ohan tässä kaikenlaista, kun tarttee murju tyhjentää ja laiska perseensä tästä liikekannalle laittaa.

Rinkka, reppu ja roinan varastointikassi (siis joka on kokoluokkaa lätkäkassi ja jää aina tänne Kakkosen Koralpiitsille jemmaan ku lähen käymää muualla) on ollu tossa yhessä murjun nurkassa aloillaan, koskemattomana siitä saakka ku viimeks tähän rojahin. Jahka siitä oli ensteks isoimmat hämähäkin seitit ja kuolleiden hyttysten kerrostumat rapsittu vittuun, että uskals ees avata ni kappas vaan... Reppu oli homehtunu eikä muutkaan romppeet järin raikkaassa kuosissa olleet. Homeessa oli myös vaatepinon alimmaiset loimet, tuolla yhellä tuolilla, joka vaatekaapin virkaa toimittaa. Kuuman kostee meininki meitzin neitzeellisessä murjussa hei!

Nyt ku kyseessä on vaan pyrähdysmäinen piipahdus nykyajassa ja kaupunkiolosuhteessa, ni lähes koko omaisuus jää tänne Hiekkakikkareelle jemmaan. Rinkan otan mukaan, miltei tyhjänä, mutta kuitenkin. Balilta pitää takas tullessa kuiteski raahata taas perkeleesti kaikkea, koska perkeleesti kaikki on siellä halvempaa kun täällä. Esimerkki: pullo iholle suihkittavaa hytysmyrkyä maksaa täällä 25 000 rupiaa, Balilla supaaahmarketissa vajaat 8 000 rupiaa.

HÄN SYÖ TAAS! Aivan itse!

Tauski on tänääkii syäny aivan itse! Olen liäkeissä! Hän muutenkin on eloisampi. Tepastelee ja maukuu (hänellä on aivan uusi ääni, kurkussa ollu tulehus on tuonu maukunaan tyystin uuenlaista raspia), vahtii ikkunasta ulkomaailman menoa ja terassilla lötköttäviä muita kissoja, ja koittaa joka oven avauksella livahtaa pihalle.

Huomisaamuna Tauski laitetaan kuljetuskoriin ja hän pääsee Lutwala Diven äitimuari Trishin kammariin asustelemaan maanantaihin saakka. Kävin eilen Trishin kanssa juttelemassa asiasta ja olin vähän vaivautunu kun kuitenki tuo potilas on yhä ympärivuorokautisen hoidon ja vahtaamisen tarpeessa, ja tarvittee ruiskulla syöttämista ja juattamista, vaikka itekin jo hiukan syä. Että kauhee vaiva heille ja sillai. Trish oli ihan että kuule, jos on kissa hädässä ni kissaa hoietaan, no problem, täällä on ennenki kissoja elävien kirjoihin hoiettu ja ruiskulla ruokittu, ällös huolehi. Miä oon niin kiitollinen, et meinaa pää nyrjähtää, mutta ku liki tippa silmässä kiittelin ni Trish totes vaan et meiän kissaihmisten täytyy pitää yhtä, ja siä hoivasit meiän pikkurääbälettä kun myö apua tarvittiin, ni tässä ei oo mitään ihmeellistä.

Tauski lötköttää

On mahtavaa kun on tuommosia ihmisiä olemassa. Ja on mahtavaa sekin, kuinka Tauskille on hyvää vibaa ihmiset lähettäny. Upiaa, kun yhen piänen rantapummikissan kohtalo ja vointi ihmisiä koskettaa, vaikka maailmassa on muitakin murheita ja jokaisella on elämässään muutenki kaikenlaista häslinkiä ja tärkiää. Feispukkiin oon kovasti Tauskin kuulumisii kans raportoinu ja siäl on tullu valtavasti liketystä ja tsemmppausta kans. Niiku yks Vesa (terkkuja!) eilen kommentoi siäl, ni "tällä menollä täällä on kohta lööpeissä kaks Tauskia yhtäaikaa!"

Hyvä meininki siis. Kivakumaraa viime päiviltä tähä lopuks. Seuraava kuuluminen tulee sit tuos viikonloppuna jostaa ku jaksan kirjotella.

Eppan koittaa saaha ton jutun lentoon

Oyet mutustaa nuudeleita kuivana. En tajuu!

Rudille tuli danssausfeelis!

Agus teki lemmekästä settiä rannalle ja piti saaha varpaita ympärille

HYPPEL!

HYPPEL!

Puita parturoitii eilen

Sahaushommaa

Kauheen kiukkunen tää kissanpoikain

Pöperöllä keittiön nurkalla

Tauski ikkunalla